Työntekijävierailulla Maarianhaminassa

Marraskuun alussa nousin laivaan viettääkseni työviikon Ahvenanmaalla. Olin odottanut vaihtoa siitä lähtien, kun kollegani oli työntekijävierailulla Vaasassa. Silloin päätin hakea mahdollisuutta lähteä Ahvenanmaalle. Järjestelyt sujuivat mutkattomasti ja tuntui ylelliseltä saada tilaisuus nähdä, miten muualla työskennellään.

Arkisin työskentelen erikoiskirjastonhoitajana Töölön kirjastossa Helsingissä, missä vastaan ruotsinkielisistä aikuisten palveluista. Työympäristöni on hyvin suomenkielinen ja kaipasin päästä paikkaan, jossa ruotsi on itsestäänselvyys – siksi valitsin Ahvenanmaan.

Maarianhamina ei ole minulle täysin vieras, sillä työskentelin lyhyen ajan Maarianhaminan kaupunginkirjastossa vuosituhannen alussa. Osa silloisista työntekijöistä on edelleen töissä, ja oli mukavaa tavata heidät uudelleen. Alan kehitys on tietysti mennyt eteenpäin ja uusia kirjastonhoitajia on palkattu, nyt sain tutustua heihin.

Blogissani keskityn asioihin, jotka ovat erityisiä Maarianhaminan kirjastossa.

Maarianhaminassa panostetaan paljon koulukirjastoihin. Koulukirjastonhoitajat tekevät yhteistyötä opettajien ja oppilaiden kanssa kaupungin kouluissa. Tämä tarkoittaa, että kaupunginkirjasto vastaa vain koululaisten vapaa-ajan lukemisesta ja voi keskittyä enemmän 0–6-vuotiaisiin.

Ahvenanmaan korkeakoulun (Högskolan på Åland) kirjasto toimii kaupunginkirjaston tiloissa. Henkilökunta työskentelee yhdessä yleisen kirjaston henkilökunnan kanssa, hoitaa asiakaspalvelua ja auttaa asiakkaita. Korkeakoululla on oma hankintabudjetti, mutta heidän kirjansa ovat samoilla hyllyillä kuin kaupunginkirjaston (paitsi kurssikirjat). Näin myös muut kuin opiskelijat saavat käyttöönsä tieteellistä kirjallisuutta. Opiskelijat hyötyvät pidemmistä aukioloajoista ja korkeakoulun kirjastohenkilökunta saa enemmän kollegoita. Näin syntyy paljon synergiaa.

Vuoden alussa kirjasto otti käyttöön uuden verkkopohjaisen kirjastojärjestelmän Quria vanhan BOOK-ITin tilalle, jota ei ollut päivitetty vuosiin. Maarianhaminan henkilökunnan mukaan Axiellin järjestelmä tuo säännöllisesti pieniä parannuksia, mutta joitakin säätöjä on vielä tehtävä ennen kuin kaikki toimii suunnitellusti. Helsingin Sierra-järjestelmään tottuneelle Quria tuntui hyvin modernilta.

Harvalla kirjastolla on oma kulttuurituottaja, eli työntekijä, joka voi käyttää työaikaansa tapahtumien järjestämiseen ja markkinointiin. Se tuntui ylelliseltä. Valitettavasti tapahtumiin ei ole omaa budjettia, vaan hän joutuu hakemaan apurahoja eri säätiöiltä ja muualta tapahtumien rahoittamiseksi. Ilmeisesti rahoitusta on saatu hyvin, sillä kirjastolla on laaja tapahtumatarjonta. Itse ehdin osallistua kahteen hyvin erilaiseen tilaisuuteen: luentoon tekoälystä (osa luentosarjaa, jossa käsitellään tekoälyn eri näkökulmia) ja lasten esitykseen ”Stjernegutten”, joka perustuu ahvenanmaalaisen kirjailijan ja norjalaisen kuvittajan lastenkirjaan. Tekijät kertoivat kirjan sisällön lapsille vastikään uudistetussa satuhuoneessa. Lapset pitivät esityksestä, jossa oli mukana myös glitteriä ja ääniä.

Oli virkistävää päästä yksikieliselle ruotsalaiselle paikkakunnalle ja verkostoitua muiden ruotsiksi työskentelevien kanssa. Se antoi energiaa ja intoa jaksaa marraskuun pimeydessä. Suuri kiitos Maarianhaminan kaupunginkirjaston henkilökunnalle, jotka ottivat minut vastaan ja jaksoivat vastata tuhanteen kysymykseeni. Lämmin kiitos myös Elinalle AKE Porvoossa erinomaisista matkajärjestelyistä.

Anki