Uusia tuulia AKE-Porvoon toimintasuunnitelmassa 2026

AKE-Porvoon toimintasuunnitelma 2026 on valmistunut ja lähetetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön AKE-toiminnan avustushakemuksen liitteenä. Kyseinen toimintasuunnitelma onkin jo yhdeksäs laatuaan alueellisen kehittämistehtävän alettua. Näiden vuosien aikana koulutusten ja muun AKE-toiminnan määrä ja monimuotoisuus on kasvanut räjähdysmäisesti siitä, mikä oli tilanne maakuntakirjastoaikana, eli vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samalla on tullut selväksi, että lisääntynyt tarjonta on tullut tarpeeseen, koulutuksiin osallistutaan, tallenteita katsotaan, työntekijävierailuihin osallistutetaan ahkerasti. Eikä pidä unohtaa, että AKE-toiminta ei ole mitään mitä AKE-kirjasto tekee yksin vaan sitä tekevät kaikki alueen kirjastot osallistumalla verkostoihin, jakamalla tietoa ja hyviä käytänteitä etäkahveilla ja koulutuksissa, tarjoamalla koulutuspaikkoja ja työntekijävierailujen kohteita ym. ym.

Voidaan siis sanoa, että AKE näiden vuosien aikana on vakiintunut osaksi alueen kirjastojen arkea ja erityisesti sen osaamisen kehittämistä.

Toimintasuunnitelma on koko aikana pysynyt periaatteiltaan samanlaisena rakentuen jonkin vuotuisen kehittämisteeman ympärille. Aikana, jolloin oli mahdollista järjestää vain muutama lähikoulutus vuoden aikana, tämä oli hyvin järkevää, keskitytään johonkin kehittämiskohteeseen, joka on yhdessä alueen kirjastojen kanssa tunnistettu ja järjestetään siihen liittyviä koulutuksia. Digitaaliset oppimismahdollisuudet ovat kuitenkin mullistaneet oppimisen, joka nyt voi tapahtua ajasta ja paikasta riippumatta. AKE toiminta on myös yhä enemmän linkittynyt päivittäiseen kirjastotyöhön verkostojen toiminnan ja muun muassa lainattavien materiaalien kautta.  

Alueen kirjastojen hyvin erilaiset haasteet eivät tee helpoksi keksiä kaikille yhteistä teemaa. Kirjastoja kehitetään koko ajan kaikilla yleisten kirjastojen toiminnan osa-alueilla vaikkakin vaihtelevalla nopeudella ja hyvin erilaisin resurssein. Nyt olikin aika päivittää alueellisen kehittämistehtävän toimintasuunnitelma vastaamaan tätä tilannetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys alueellisesta kehittämistehtävästä antoi vielä lisäinspiraatiota selventämällä alueellisen kehittämistehtävän vaikuttavuuden edellytyksiä ja korostamalla koulutustoiminnan linkittymistä kirjastolakiin.

Aloitimmekin uudistusprosessin katsomalla kirjastolaista lain tavoitteet ja ne kaikille tutut yleisen kirjaston tehtävät: tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; edistää lukemista ja kirjallisuutta; tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua

Tämän jälkeen aloimme pohtimaan mitä nämä tarkoittavat päivittäisen kirjastotyön näkökulmasta. Missä kirjaston toiminnoissa käytännössä nämä tehtävät toteutuvat? Apuna tässä meillä oli muun muassa alueen kirjastoissa toteutettujen osaamiskeskustelujen aineistot, joissa kirjaston tehtäviä ja niissä tarvittavaa osaamista oli tunnistettu. Tämän pohjalta saimme kuusi osaamisaluetta: lukutaitotyö; digitaidot, tekoäly ja tiedonhaku; kokoelmat ja sisällöt; tilat ja saavutettavuus; viestintä, tapahtumat ja osallisuus sekä asiakkaan kohtaaminen. Näiden kuuden osaamisalueen lisäksi tunnistimme kolme kyvykkyyttä, jotka liittyvät kaikkeen yleisen kirjaston toimintaan: kestävä tulevaisuus, työyhteisö ja johtaminen sekä ohjaus ja opastaminen. Alueellisen kehittämistehtävä suunnitteluryhmältä saimme vihreää valoa rakenteen jatkokehittelyyn ja pääsimme ryhmän kanssa työstämään eri osaamisalueiden sisältöjä. Muodostettiin yksityiskohtaisemmat moduulit ja niiden alle toistuvat sisällöt ja vuoden 2026 toteutukset.

Kirjastot ovat toivoneet, että AKE-koulutusten integrointi kirjastojen omaan koulutussuunnitteluun tulisi helpommaksi ja toivomme että tämä uudistus auttaa siihen. Toivomme myös, että osaamisalueista olisi apua kirjastojen itsearviointiin ja että voisimme niiden avulla kehittää yhteisen itsearvioinnin työkalun.

Malli ei suinkaan ole valmis eikä kiveen hakattu vaan nyt on sen validoinnin ja tuunaamisen aika. Tätä tullaan tekemään yhdessä alueellisen kehittämistehtävän suunnitteluryhmän kanssa kirjastojen ja koulutusten osallistujien palautteen pohjalta.

Toinen isompi uutuus toimintasuunnitelmassa on ruotsinkielisten kirjastopalvelujen kehittämisen SVEA-verkoston perustaminen. Molempien kieliryhmien tarpeiden huomioiminen samanlaisten perusteiden mukaan kaksikielisissä kunnissa ja kaksikielisen palvelukulttuurin edistäminen on ollut Porvoon maakuntakirjaston ja alueellisen kehittämistehtävän painopisteitä alusta asti. Monessa kunnassa tähän liittyy vielä haasteita ja usein ruotsin kielellä työtään tekevillä ei ole samanlaisia vertaistuen mahdollisuuksia kuin suomeksi työskentelevillä omassa kirjastossaan tai kimpassaan.

SVEA verkoston tarkoituksena on edistää vertaisoppimista, vertaistuen saantia sekä edistää kaksikielisten kuntien äänen kuuluvuutta AKE-toiminnan suunnittelussa. Verkostoon voivat liittyä kaikki ruotsin kieltä työssään käyttävät ja lisäksi verkostolla tulee olemaan ydinryhmä, jossa on edustus kaikista alueen kaksikielisistä kirjastoista. Lisää tietoa verkostosta ja miten siihen liitytään tulossa piakkoin AKE Porvoon verkkosivulla ja sähköpostitse kirjastoihin.