Reissukahveilla kuultua: Tunnelmia Norjan opintomatkoilta

Lupa- ja valvontavirasto järjesti tänä syksynä kaksi opintomatkaa Oslon ja Drammenin alueen kirjastoihin. Matkoilla vierailtiin Oslon kaupunginkirjaston Bjørvikan, Biblo Holmlian, Holmlian ja Grünerløkkan kirjastoissa sekä Drammenissa pääkirjastossa ja kahdessa sivukirjastossa. Lisäksi vierailtiin Norjan kansalliskirjastossa, joka Norjassa vastaa yleisten kirjastojen kehittämisestä valtakunnallisesti. Matkojen teemoina olivat kirjastojen kehittäminen, osallistaminen, lukemisen edistäminen ja uudet tilat.

Tästä voit tutustua Porvoon ja Lahden AKEjen järjestämien reissukahvien esityksiin.

AKE Porvoon Tiina Rajala osallistui jälkimmäiselle opintomatkalle 14.-17.9. jossa keskityttiin enemmän kirjastojen kehittämiseen. Vierailimme kirjastoissa, mutta kävimme myös keskusteluja paikallisten kirjastokehittäjien kanssa. Vierailimme myös paikallisen AKEn luona Drammenissa.

Norjassa kirjastokehittäminen on koottu yhdelle sivustolle biblioteksutvikling.no. Sivustolla on kirjastoille suunnattuja uutisia, rahoitushakuja ja hankemahdollisuuksia, Kompetensbanken, joka vastaa osin suomalaista Liboppia ja Prosjektbanken, josta voi selata norjalaisia kirjastoprojekteja 8 vuotta taaksepäin. Sivustoa ylläpitää Norjan kansalliskirjasto ja alueelliset kehittämiskirjastot tuottavat sinne sisältöjä.

Kiinnostavia kehittämispoimintoja Norjan maliin:

• Yksi yhteinen kirjastokortti: Sama kortti käy kaikkiin Norjan kirjastoihin
• Lukutaitostrategiassa korostuu lukemisen ilo, kohdentaminen ja aikainen tavoittaminen – Kansalliskirjasto tukee esimerkiksi voimakkaasti eteiskirjastotoimintaa.
• Osallisuus: Kaikissa vierailluissa kirjastoissa kirjastonkäyttäjät ovat mukana kirjaston toiminnassa ja heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa. Osallisuus näkyi myös lukutaitotyössä.
• Yhteisötyö: Kirjastoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa ja omassa yhteisössään. Yhteisö heijastuu kirjastoon ja sen toimintaan. Yhteiskunnassa halutaan panostaa kirjastoihin ja esimerkiksi paikallinen rakennuttaja tuki rahallisesti kirjastoa, koska halusi nostaa asuntojen arvoa alueella.
• Rohkea kohdentaminen: 10-13-kirjastot, pienemmille kohderyhmille suunnatut täsmäiskut ja projektit. Pohditaan oikeasti, miten myös ei-käyttäjiä voisi tavoittaa.
• Kaunis puhe nuorisosta: Joka paikassa nuorista puhutaan kauniisti ja heidän halutaan tulevan kirjastoon. Arvostava kohtaaminen välittyy.
• Epätyypilliset yhteistyötahot: Elokuvateatteriyhteistyö, kirkot, hammaslääkäriasemat, joukkoliikenne
• Erilaiset rahoituskanavat: Pankit, säätiöt, jopa asuntojen rakennuttajat
• Enemmän resursseja kehittämiseen?: Paikallisella AKElla oli jopa 27 työntekijää. Osa heistä kirjastopartiossa, joka suunnittelee kirjastojen remontteja.
• Kestävä kehitys: Fikseriet-toimintaa, korjauskahvilatoimintaa, kestävän kehityksen teemaviikot kuten Week17 ja Reuse Week
• Valtakunnallinen kehittäminen: Onnistuttu levittämään toimintatapoja koko Norjaan, esim. Lesersørvis-suosittelumenetelmä (josta lisää yllä Tiinan esityksessä)

• Oslon pääkirjasto keskustassa Oopperatalon kupeessa
• 8000 kävijää päivässä
• Ostoskeskusmainen tila, jossa on 5. kerroksessa paljon erilaisia soppeja ja tiloja
• Kattavat pajatilat, musiikkialue (lava, studio, podcast-studio), oleskelutiloja ja soppeja
• Suunnittelija Aat Vos, jonka ajatuksiin kuului kirjasto kolmantena tilana
• Työntekijöiden titteli ei ole kirjastonhoitaja, vaan formidler, välittäjä tai opas

• Asukkaita 106 000, pääkirjasto ja 3 sivukirjastoa
• Yliopiston yhteydessä sijaitseva pääkirjasto
• Osallisuutta ja hienoja hankkeita
• 18-35-vuotiaiden lukupiiri
• Nuorten suunnittelema nuorten kirjasto
• Hanke: Miesten kirjasto
• Hanke: Skogbiblioteket
• Kestävää kehitystä: Fikseriet-tila, Reuse week- ja Week17-tapahtumat
• Tulossa tekoälyprojekti The human and the Machine

• Hieno lähiökirjasto, jossa tehdään yhteisötyötä – Ympäröivä yhteisö heijastuu kirjastoon
• Tavoitettu hienosti monitaustaisia perheitä
• Benjamin-huone – kunnioittaa väkivaltateossa kuolleen pojan muistoa ja nostaa esiin rasismi- ja monikulttuurisuusteemoja
• Trivselvärd – kirjastohoustit apuna tilojen valvonnassa ilta-aikaan, puolivapaaehtoisia, jotka saavat palkkaa
• Edustavat paikallista väestöä, joten ovat kävijöiden hyväksymiä

• 10-13-vuotiaiden kirjasto Holmlian kirjaston naapurissa
• Aikuisilta pääsy kielletty
• Lapset rekisteröityvät sisään tullessaan, vanhempien tiedot tallessa
• Pelikasvatusta, kokkailua, ääneenlukua, nikkarointia, demokratiakasvatusta, kestävän kehityksen opetusta, ohjattua ohjelmaa koululuokille
• Vanhempien tapaaminen – oppivat paikan ja lapset saavat tulla, luottamuksen rakentaminen
• Läheinen yhteistyö koulun kanssa

• 1914 rakennettu kirjasto Grünerlokan kaupunginosassa Oslossa
• Kirjastopuutarha
• Serieteket – paljon sarjakuvia
• Paljon ihmisiä lukemassa ja oleilemassa
• Yläkerran lastenosasto monenikäiselle sopiva, ovat siellä sulassa sovussa
• Viihtyisä oleskelukirjasto, paljon tilaa oleiluun ja todella rauhallinen tunnelma