Lukemisen iloa ja oppimisen apuvälineitä Lukulysteillä

Osallistuin AKEn edustajana Seinäjoen Erten järjestämille Lukulysteille 13.-14. marraskuuta. Päivien teemana oli lasten ja nuorten lukemisen edistäminen, erityisesti silloin kun lukeminen tarvitsee eniten tukea. Tapahtuman järjesti Seinäjoen Erte yhteistyössä Aluehallintoviraston ja Lukutaito-ohjelman kanssa. Lukulysteillä oli torstaina mielenkiintoisia luentoja eri teemoista ja perjantaina erilaisia työpajakokonaisuuksia.

Lukulysteillä oli puhumassa Kara Oxford Liverpoolista The Reader-organisaatiosta. Heidän kehittämänsä shared reading-menetelmä on leviämässä Suomeenkin. Shared reading kokoaa ihmisiä yhteisen tekstin äärelle. Koulutettu the Reader leader vetää tuokioita ja ohjaa osallistuja keskustelemaan yhteisestä tekstistä. Sillä on havaittu olevan paljon myönteisiä terveysvaikutuksia. Karan esityksestä kävi ilmi, ettei osallistujan iällä ole väliä, jopa vauvakin voi osallistua shared reading-tuokioon. The Reader-organisaation toiminnassa korostuu lukemisen elämyksellisyys. Käytössä on esimerkiksi Tarinalato, jossa järjestetään lapsille ohjelmaa ja luodaan lukemiselle otolliset puitteet.

Riitta Isokääntä kertoi kokemusasiantuntijana omasta lukihäiriöstään. Hän muistutti, että joka viidennellä ihmisellä Suomessa on jonkinlainen oppimisen vaikeus. Lukihäiriö voi vaikuttaa taustalla monessa käyttäytymisen haasteessa, esim. nuorten huostaanotoissa ja uudelleen sijoittamisissa. Lukihäiriötä ei vielä tänäkään päivänä tunnisteta riittävästi.

Kirjastojen olisikin hyvä tuoda esiin tietoutta ja tarjota apuvälineitä oppimiseen. Seinäjoen kaupunginkirjaston Tuuppari-palvelu on tästä hyvä esimerkki. Tuuppari on oppimisen olohuone, jossa voi tutustua erilaisiin lukemista, kirjoittamista ja keskittymistä helpottaviin apuvälineisiin ja sovelluksiin.

Erilaisia apuvälineitä on paljon ja erityyppisiä. Esimerkiksi Celian äänikirjojen avulla voi opiskella pääsykokeita varten. Hahmottamiseen löytyy erilaisia tapoja, esim. värien käyttö ja visuaaliset kartat. Lukemista helpottamaan on lukuviivaimia ja digitaalisia apuvälineitä, kuten syventävä lukuohjelma. Lukihäiriöistä voi auttaa myös Google Lens, Google Keep, sanelutyökalu, kanban-taulu ja värikoodattu kalenteri.

Erilainen oppija kannattaa kohdata ratkaisukeskeisesti ja taitoja korostaen. Ei ole ongelmia vaan mahdollisuuksia ja olemassa olevia taitoja, joita voi jo hyödyntää. Kirjastojen rooli voi olla apuvälineiden opastamisessa, tiedonhaun tukemisessa, ääneen lukemisessa ja äänikirjojen suosittelussa.

Datero tarjoaa ammattilaisille käytännön tietoa ja tukea digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen. Aiheet liittyvät lukemisen, kirjoittamisen ja keskittymisen tukemiseen sekä saavutettavan materiaalin luomiseen.

Erilaisten oppijoiden liitolla on paljon lukemista helpottavia materiaaleja ja vinkkejä.

Muista myös Celian tarjonta. Celialla oli marraskuussa kampanja Lukeminen on jokaisen oikeus. Celian sivuilta löydät myös paljon kirjavinkkejä ja sanataidevinkkejä.

Myös työelämän oppimista varten on oma Työssä oppiminen sujuvaksi -materiaalipankki

Väitöskirjatutkija Mervi Heikkilä esitteli havaintoja isosta määrästä erilaisia kirjavinkkaustutkimuksia. Tässä muutamia poimintoja tutkimuksista:

• Valinnan vapaus kirjojen suhteen lisäsi lukumotivaatiota
• Lasten vertaissuosituksilla oli iso merkitys
• Tieto kirjallisuudenlajeista ja kirjailijoista auttaa oppilaita nauttimaan kirjallisuudesta ja antaa heille työkaluja
• On erittäin tärkeää, millä sanoilla kirja esitellään heille – ei pelkästään tasomerkintää, vaan tarkemmin juoni ja henkilöhahmot
• Kirjastonhoitajilla iso rooli kirjatuotannon valikoijina
• Tärkeää, että myös opettajat tutustuvat uusiin lasten ja nuorten kirjoihin

Innostava kirjavinkkauksen kriteereitä erään tutkimuksen mukaan:

• Energinen esitys, vilpittömyys ja innostuneisuus
• Vältä paljastamasta liikaa juonta
• Lue kirjasta hyvä ja edustava katkelma
• Yhteyden kertominen – miksi kirja on tärkeä?
• Valmistaudu hyvin ja pidä esitys persoonallisena ja sujuvana
• Pidä vinkit tarpeeksi lyhyinä ja napakoina

Lisää kirjavinkkausasiaa Mervi Heikkilän esityksestä.

Perjantain aluksi kokoontui kuvakirjaraati, jossa oli kirjastolaisia eri puolelta Suomea arvioimassa tuoreita kuvakirjoja. Raatilaiset esittelivät kirjoja ja niille annettiin pisteitä 1-5. Voittajaksi selviytyi Heena Baekin Taikakaramellit.

Aamupäivän työpajasetissä tutustuimme Elina Hämäläisen johdolla kriittisen nettilukemisen ohjaamiseen. Avointen oppimateriaalien kirjastossa on saatavissa erilaisia Critical-hankkeen materiaaleja. Niitä voi myös hyödyntää kirjastojen kotisivuilla ja verkkokirjastossa, vapaasti jaettavissa. Saatavilla on kirjallisia materiaaleja ja videomateriaaleja. Hankkeessa tehdyt materiaalit soveltuvat hyvin 10-vuotiaasta toiselle asteelle. Nettilukemisessa on nopeaa ja hidasta prosessointia, erityisesti hitaassa prosessoinnissa tarvittaisiin lisää tukea.

Esimerkiksi materiaaleista löytyy valmiita tekstejä, joiden pohjalta voi arvioida tekstin tekijöiden asiantuntijuutta ja tiedon luotettavuutta. Arviointityökalu sopii hieman vanhempien oppilaiden kanssa käytettäväksi, siinä arvioidaan opettajan/työpajan vetäjän valmiiksi valitsemia tekstejä työkalun avulla.

Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen on laaja, perusopetukseen ja toiselle asteelle suunnattu oppimateriaalipaketti, joka soveltuu hyvin myös kirjastoalalle.

Funky Facts-etsiväkoulun materiaalit sopivat hyvin 5-6-luokkalaisille. Kyseessä on 4 oppitunnin setti, josta voi pitää kaikki tai valita osioita. Samasta paketista löytyy myös yläkouluikäisille paremmin soveltuva versio.

Huuhaa-tehdas-työpajan avulla voi opettaa nuorille nettilukemista niin, että he pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan. Huuhaa-tehdasta on testattu kirjastoympäristössä ja toimii erittäin hyvin.

MediaWatch on peruskouluun ja toiselle asteelle suunnattu oppimispeli kriittisen lukutaidon harjoitteluun. Pelaaja työskentelee faktantarkastajana ja arvioi uutisiin päätyvien diagrammien luotettavuutta. Peli on pelattavissa verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.