Arjen sankareita Uudellamaalla: Pia Rahikainen
Arjen sankareita -sarjassa esitellään Uudenmaan kirjastolaisia ja avataan heidän arkeaan omassa kirjastossaan. Tällä kertaa tutustumme Pia Rahikaiseen Inkoon kirjastosta, Helle-kirjastoista.
Kuka olet ja mitä teet?
Olen Pia Rahikainen, Inkoon kirjastonjohtaja. Vastaan pienen kaksikielisen kunnan kirjastopalveluista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että teen kaikkea laidasta laitaan.
Aloitit Inkoossa kirjastonjohtajana viime syksynä. Miten uusi työ on lähtenyt sujumaan?
Työni Inkoossa on lähtenyt käyntiin varsin vauhdikkaasti ja puoli vuotta onkin mennyt yhdessä hujauksessa. Kuvittelin, että minulla olisi ollut jonkinlainen näppituntuma pienessä kirjastossa työskentelystä, sillä ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli pienessä lähikirjastossa, mutta työn määrä ja tehtävien monipuolisuus ovat siltikin yllättäneet. Työpäivät tuntuvat loppuvan aina kesken, mutta tuntuu kivalta oppia uutta ja harhailla hieman epämukavuusalueellakin.
Siirryit Inkooseen Kirkkonummelta, joka ei kuulu mihinkään kirjastokimppaan. Onko Helle-kirjastokimpassa työskenteleminen kovin erilaista entiseen verrattuna?
Työskentely kirjastokimpassa on erilaista kuin työskentely kimppaan kuulumattomassa kirjastossa. Ennen Inkoota työskentelin parikymmentä vuotta Kirkkonummen kirjastossa, joka ei kuulu mihinkään kirjastokimppaan, joten senkin suhteen työ on tuonut mukanaan paljon uutta. Silloin kun lähes koko työyhteisö löytyy saman katon alta, syntyy työpaikan käytävillä ja kahvitauoilla spontaania keskustelua ja pohdintaa vähän niin kuin ohimennen, ja tarvittaessa päätöksiäkin voidaan tehdä nopeasti. Kun taas kyseessä on kahdentoista maantieteellisesti melko kaukana toisistaan sijaitsevan kunnan kirjastokimppa, menee asioiden käsittelyyn luonnollisestikin enemmän aikaa.
Helle-kirjastokimppa on mielestäni kuitenkin ihan mahtava juttu! Pyöritämme Inkoon kirjastoa hyvin pienellä porukalla, mutta koen että kimpan ansiosta olemme kuitenkin osa isompaa työyhteisöä. Kirjastokimpasta löytyy valtavasti osaamista ja kaikki ovatkin olleet hyvin avuliaita. Myös kuntalaiset hyötyvät kimpasta, sillä he saavat käsiinsä todella laajan ja kattavan kokoelman.
Mikä kirjastomaailmaan liittyvä teema mietityttää Inkoossa erityisesti tällä hetkellä?
Viime aikoina minua on mietityttänyt erityisesti se, miten pienet kirjastot pystyvät vastaamaan odotuksiin, joita kirjastoja kohtaan nykyään on. Lähtökohdat kirjastopalvelujen tarjoamiseen ovat ihan erilaiset, kun henkilöstöä ja taloudellisia resursseja on riittävästi. Pienessä kirjastossa joutuu todella pohtimaan, mitä tehtäviä priorisoidaan ja mihin panostetaan, sillä kaikkea ei pystytä tekemään.
Kerro jokin hauska sattumus kirjastourasi varrelta.
Pidin kirjavinkkauksia yläkoululaisille vuosikausia ja niistä vuosista minulla on paljon hyviä ja liikuttaviakin muistoja kuten nyrkkirysy vinkatusta kirjasta tai vinkatun kirjan varkausyritys. Mutta eräs lähtemättömästi mieleen jäänyt tapaus sattui ihan tavallisessa asiakaspalvelutilanteessa, jossa erittäin sivistynyt vanhempi herrasmies kommentoi yllättäen päälläni ollutta paitaa lievästi siveettömäksi. Paita oli mielestäni hyvinkin säädyllinen, mutta siinä vain sattui olemaan kaistale mustaa pitsiä. Se paita löytyy minulta edelleen ja tunnen joka kerta lievää huvittuneisuutta, kun vedän tämän ”lievästi siveettömän” paidan päälleni.
