Varastokirjaston rooli ja tulevaisuus – koonti Kaukopalvelukahvien keskusteluista

AKE Porvoo järjesti 5. helmikuuta kaukopalvelukahvit, joilla käsiteltiin koko Suomen kirjastokenttää tällä hetkellä puhuttelevia Varastokirjaston maksumuutoksia.

Tilaisuudessa kuultiin Kansallisarkiston Varastokirjasto-yksikön päällikön alustus sekä paljon kommentteja ja puheenvuoroja eri kirjastoista.

AKE Porvoo toimi tilaisuudessa moderaattorina. Kokosimme tekoälyn avulla tiivistelmän kirjastoammattilaisten kesken käydystä keskustelusta.

Tilaisuudessa nousi esiin poikkeuksellisen laaja ja yksimielinen huoli Varastokirjaston maksumuutosten vaikutuksista koko kirjastokenttään: miten se vaikuttaa kirjastoihin, asiakkaisiin, rakenteisiin ja Varastokirjaston perustehtävään.

“Kaukolainojen maksullisiksi muuttuminen heikentää opiskelijoiden ja vähävaraisten asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää kirjastopalveluja. Samalla se murtaa kirjastolain periaatteet maksuttomuudesta ja tiedon saatavuudesta.”

Tämä muutos nähdään vakavana haasteena kirjastopalvelujen yhdenvertaisuudelle. Se voi johtaa siihen, että osa asiakkaista ei enää pysty hankkimaan tarvitsemiaan lähteitä, mikä heikentää tutkimuksen ja opiskelun edellytyksiä.

Keskustelussa oli lähes yksimielinen näkemys, että Varastokirjaston maksullisuus ohjaa tilauksia pois Varastokirjastosta kohti AKE-kirjastoja ja muita kirjastoja, joissa lainat ovat edelleen maksuttomia tai edullisempia.

“Tämä aiheuttaa merkittävän työkuorman siirtymän Varastokirjastosta AKE-kirjastoihin, joilla ei kuitenkaan ole lisäresursseja. Samalla lainojen toimitus hidastuu ja kustannukset kentällä kasvavat.”

Tuntiperusteinen vastaanottopalvelumaksu oli yksi vakavimmista huolenaiheista. Kirjastoille ei ole selvää:

• mitä maksu sisältää,
• milloin sitä peritään,
• koskeeko se myös aineiston lahjoittamista Varastokirjastolle.

Pelätään, että tämä uusi maksu voi heikentää halukkuutta toimittaa aineistoja Varastokirjastoon, mikä vaarantaa kansallisen kokoelmapolitiikan ja keskitetyn varastoinnin edut.

Keskusteluissa toistui vahva huoli siitä, että maksullistaminen romuttaa Varastokirjaston alkuperäisen mission:

• keskitetty, kustannustehokas säilytys
• rinnakkaiskappaleiden vähentäminen
• aineiston saatavuuden turvaaminen pitkällä aikavälillä
• kokoelmien yhteinen kansallinen infrastruktuuri

Kirjastokenttä kokee, että muutos kääntää Varastokirjaston pois palvelukeskuksen roolista kohti passiivista varastoa.

Nämä seikat korostuivat:

• tiedottaminen oli puutteellista
• päätökset tehtiin nopeasti
• hinnasto on epäselvä
• kirjastokenttää ei kuultu asian valmistelussa
• vastuu asiakaspalautteen vastaanottamisesta jää kirjastoammattilaisille

Päätöksenteon koetaan olleen yksipuolista ja kiireellisesti toteutettua, mikä rapauttaa luottamusta kirjastojen ja valtionhallinnon pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön.

Muutos ei ole vain tekninen hinnankorotus, vaan osa laajempaa kehitystä, jossa kuntien ja valtion välinen yhteistyö ja työnjako on muuttumassa.

Chat-keskustelussa nousi rinnakkaisia teemoja:

• pelko siitä, että Varastokirjasto halutaan ajaa alas
• huoli, että kirjastot joutuvat ottamaan takaisin omia varastoja
• epäilys siitä, että maksut siirtävät kustannuksia kunnille ja asiakkaille ilman kompensaatiota

Maksumuutos nähdään osana laajempaa siirtymää, jossa kustannuksia ja työtaakkaa siirretään valtiolta kunnille ja käyttäjille – ja tämä nähdään ristiriitaisena kirjastopalvelujen yhteiskunnallisen mission kanssa.

Koko keskustelun läpi kulki yksi linja:
tätä muutosta ei voi pitää vain teknisenä hinnaston päivityksenä.

Sen vaikutusten nähdään koskevan:

• asiakaspalvelua
• yhdenvertaisuutta
• kirjastojen taloutta
• henkilöstöresursseja
• kokoelmien säilyttämistä
• kansallista infrastruktuuria
• Varastokirjaston tulevaisuutta

Kirjastokenttä toivoo avointa, vaikutukset huomioivaa uudelleenarviointia sekä parempaa vuoropuhelua ennen pysyvien ratkaisujen tekoa.