Hankkeet esille! Kohtaamispaikka – Kirjasto yhteisön ja osallisuuden rakentajana
Hankkeet esille! -sarjassa esitellään Uudenmaan kirjastojen hankkeita ja niitä toteuttavia henkilöitä. Tavoitteena on tuoda alueen hankkeita näkyvämmin yleiseen tietoisuuteen, esitellä toimivia käytänteitä ja välttää kaksinkertaisen työn tekemistä eri kirjastoissa. Tällä kertaa tutustumme Karkkilan hankkeeseen Kohtaamispaikka -Kirjasto yhteisön ja osallisuuden rakentajana.
Keitä olette, missä työskentelette ja mikä on työnkuvanne?
Hanketyöntekijät Outi Heiniö ja Piia Salmela ovat työskennelleet osa-aikaisesti kaksi päivää viikossa Karkkilan kirjastossa toukokuusta 2025 alkaen.
Mikä on hankkeen nimi ja mitä siinä on tehty?
Kohtaamispaikka – Kirjasto yhteisön ja osallisuuden rakentajana -hankkeessa kehitettiin kirjastossa tehtävää kotoutumiseen liittyvää työtä ja toimintatapoja sekä vahvistettiin kirjaston roolia matalan kynnyksen kohtaamispaikkana kaikille kuntalaisille.
Hankkeen aikana kirjastossa kehitettiin toimintatapoja ja järjestettiin tapahtumia, joissa erityisesti vieraskielisten kuntalaisten matalan kynnyksen osallistuminen oli huomioitu. Demokratiahankkeena järjestimme avoimia keskustelutilaisuuksia kunnan tulevaisuuden näkymistä ja kirjaston kokoelmapolitiikasta sekä järjestimme nuorille lavastetun mielenilmauksen osana Kulttuuriloikka-tapahtumaa.
Keskiössä hankkeessa oli tiivis ja välitön yhteistyö kunnan muiden toimialojen, seurakunnan, yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. Tämä on pienen paikkakunnan etu – palveluilla on kasvot ja heitä on helppo lähestyä! Reitti ideasta toteutukseen on helppo ja nopea.
Mikä on ollut ihaninta, liikuttavinta tai riemastuttavinta hankkeen aikana?
Lukemattomat kohtaamiset, hymyt ja yhteisöllisyyden kokemukset.
Mikä hankkeeseen liittyvä konsepti olisi helposti kopioitavissa toiseen kirjastoon?
Kunnan kotoutumispalveluiden järjestämä Kotokerho siirtyi palveluna kirjaston tiloihin, ja hankkeen ajan hanketyöntekijät vetivät viikoittaisia tapaamisia. Tämä toiminta jatkuu kirjastossa ulkopuolisen vetäjän voimin.
Lue lampaalle -konsepti osana perheille järjestettävää tapahtumaa on helppo ja lähestyttävä tapa lukuinnon herättämiseen. Lampaat käyskentelivät kirjaston pihalla, ja lukijoita varten oli tuotu poistokirjoja luettavaksi. Lampaat ymmärsivät mitä kieltä tahansa ja itse kerrottua tai luettua tekstiä.
Lisäksi täytyy mainita Kulttuurikioskit-toritapahtuma eri kulttuureista, missä jokaiselle osallistujalle oli varattu oma pöytä ja hän suunnitteli ja toteutti itse oman maansa kulttuurin esittelyn. Saimme esimerkiksi maistaa leivonnaisia eri maista, ihailimme käsityönä valmistettuja vaatteita, kokeilimme kirjoittaa kiinan kielen merkeillä ja teimme pastaa. Kirjasto tarjosi tilat ja kahvin.
Onko kirjaston rooli yhteiskunnassa mielestänne muuttunut jotenkin lähivuosina? Millaisia toimintatapoja tai palveluja tarvittaisiin enemmän?
Kirjastojen merkitys yhteisöllisinä tiloina kasvaa, kun yhä useampi kokee yksinäisyyttä. Kirjasto mahdollistaa epämuodolliset ja toistuvat kohtaamiset ilman erityistä sitoutumista. Juuri tällaiset arjen pienet kohtaamiset – läsnäolo, katsekontakti, hymy tai lyhyt keskustelu – voivat vahvistaa yhteisöllisyyden ja kuulumisen kokemusta sekä lievittää yksinäisyyttä. Kirjastoissa syntyy luontevasti mahdollisuuksia ihmisten välisille kohtaamisille – niin asiakkaiden kesken kuin asiakkaiden ja henkilökunnan välillä.
