Esihenkilöt esittelyssä: Jaakko Tiinanen

Esittelemme blogisarjassa Uudenmaan kirjastoissa henkilöstöä ja kirjaston toimintaa ohjaavia monitaitureita. Tällä kertaa vuorossa on Kauniaisten kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkö Jaakko Tiinanen.

Olen Jaakko Tiinanen ja työskentelen Kauniaisten kaupungilla kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkönä. Koulutustaustaltani olen juristi (OTM), mistä on aika ajoin apua sääntelyyn liittyviin kysymyksiin työssä törmätessä. Olen ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vajaat kolme vuotta, tätä ennen työskentelin pitkään Espoon kaupunginkirjaston palveluksessa. Vapaa-aikani kuluu lasten ja väitöskirjaprojektin parissa.

Tärkein tehtäväni on yksikköni johtaminen. Pienessä kaupungissa johtajan toimenkuva on monipuolinen toiminnan johtamista: meillä ei esimerkiksi ole omaa hankintakeskusta tai edes hankinta-asiantuntijaa, vaan kilpailutukset tehdään hajautetusti eri yksiköiden voimin. Myös esimerkiksi talous- ja henkilöstöasioissa pääsee tekemään itse paljon sellaista, jonka isommissa organisaatioissa hoitavat erikoistunet ammattilaiset. Viimeisen vuoden ajan työnäni on ollut kirjastopalveluiden johtamisen ohella myös kulttuuripalveluiden johtaminen, minkä myötä joudun jakamaan huomioni kahden eri toiminnon välillä. Tämän lisäksi minulla on lisävastuualueena kaupungin 2. tietosuojavastaavan tehtävä.

Teen tiiviisti töitä niin kirjaston ja kulttuuripalveluiden henkilöstön kanssa kuin myös osana Kauniaisten sivistystoimen päällikköporukkaa. Pienessä kaupungissa organisaatio on matala, ja yhteistyötä tehdään paljon yli siilorajojen: yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa matka suunnitelmista toimintaan on usein lyhyt.

Tämän lisäksi teen paljon seutuyhteistyötä Helmet-kimpan kanssa. Etenkin nyt, kun meillä on sekä käynnissä projekti kirjastojärjestelmän vaihtaminen että vetämäni yhteistyösopimuksen päivittämishanke, seudullista yhteydenpitoa paljon. Pienemmässä kaupungissa myös yhteyttä asukkaisiin ja kuntapäättäjiin tulee pidettyä kokousten ulkopuolella – saan viikoittain useampi puheluita, joissa esitetään toiveita ja kysytään tietoja palveluista.

Kirjastopalveluissa on samanaikaisesti käynnissä monta hanketta: varsinaisen kirjastotilamme peruskorjaus on loppusuoralla, ja pääsemme lokakuun alussa aloittamaan takaisinmuuton saadaksemme taas avattua siellä joulukuun alkupuolella. Sen rinnalla kirjastojärjestelmän vaihtaminen ja Helmet-yhteistyösopimusten päivittäminen kulkevat eteenpäin.

Kulttuuripalveluissa on puolestaan parhaillaan menossa kulttuuriohjelman laadinta. Ohjelman tarkoituksena on linjata kulttuuritarjonnan painopisteistä yhtä valtuustokautta pidemmällä. Keväällä on kuultu asiakkaita ja lapsia, alkusyksystä puolestaan vammais- ja vanhusneuvostoa sekä nuorisovaltuustoa. Keski- ja loppusyksystä edessä on suunnitelman työstäminen asiakastarpeiden pohjalta yhdessä kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa. Lopullisen päätöksen ohjelmasta tekevät poliitikot. Isoin haaste on niukkeneva kuntatalous: ohjelmassa pitää pystyä esittämään myös selkeitä priorisointeja.

Minulle tärkeintä työssäni on, että kirjaston ja kulttuurin ammattilaisilla on selkeät tavoitteet, riittävät resurssit sekä työrauha tehdä päivittäistä tärkeää työtänsä. Esimerkiksi hallinto, talous ja kuntademokratia ovat kaikki tärkeitä, mutta pyrin siihen, että ne eivät veisi henkilökunnan aikaa ja energiaa vaan he pääsevät keskittymään olennaiseen.

Pidän tärkeänä, että saavutamme yhdessä strategiset tavoitteemme, kuten onnistumme kattavasti tukemaan kauniaislaisten lasten ja nuorten lukutaitoa yhdessä opetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Olemme saaneet yhteistyössä aikaiseksi hyvät suunnitelmat, joiden toimeenpano on pitkällä. Tähänastiset tulokset ovat lupaavia: niiden aikaansaamisessa isoin rooli on ollut lasten- ja nuortenkirjastotyön tiimillä.

Vuoden 2024 tilastojen valmistuttua saatoin todeta, että panostuksemme lastenkirjastotyöhön todella kantaa hedelmää: lastenkirjojen lainat olivat nousseet edellisvuodesta jopa 32 % prosenttia. Veronmaksajien puolesta ilahdutti myös kustannustehokkuus: lainan yksikkökustannus oli meillä pääkaupunkiseudun matalin. Tämä lähtötason kustannustehokkuus otettiin huomioon myös, kun vuoden 2026 säästötavoitteita kohdennettiin.