Työkaluja ja vinkkejä erityisryhmien kohtaamiseen

Perjantaina 31. tammikuuta tutustuimme koulutuspäivässä erilaisiin työkaluihin, joista voi olla kirjastotyössä hyötyä erilaisten tukea tarvitsevien ryhmien kohtaamisessa. Blogitekstiin on koottu vinkkejä päivän sisällöistä.

Puhevammaisten tulkki ja viittomakielen tulkki Ida Oinonen johdatti osallistujat kuvien maailmaan. Pääsimme hypistelemään erilaisia kuvakortteja ja toimintatauluja. Visuaalinen tuki on esimerkiksi tarpeen, kun yhteistä kieltä ei löydy tai sanoilla tapahtuva kommunikaatio on haastavaa.

Vinkki: Papunetin työkalun avulla voi tehdä itse toimintatauluja erilaisiin tilanteisiin. Kuvatyökalussa on valmiita ruudukkoja, joihin voi valita kuvia ja muokata tekstejä tarpeen mukaan. Kouluttajamme Ida teki esimerkiksi taulut tietokoneohjeesta ja uudesta kirjastokortista. Pääset esimerkkeihin käsiksi rekisteröitymällä Papunetin käyttäjäksi.

Papunetin työkalu on kaksikielinen, joten kuvia ja tauluja voi tulostaa myös ruotsin kielellä. Työkalussa voi myös hyödyntää omia kuvia. Kuvien yhteydessä olevia tekstejä voi myös muokata.

Kuvia voi käyttää monin tavoin kirjastotyössä. Niitä voi olla valmiina kuvapakkoina taskussa mukana tai voi tehdä eri tilanteisiin sopivia kuvatauluja. Myös tietokoneen ruudulta tai puhelimesta voi näyttää asiakkaalle kuvia, jos mitään fyysistä työkalua ei ole saatavilla.

Toimintaterapeutti Riikka Marttinen Erilaisten oppijoiden liitosta esitteli päivän aikana sekä fyysisiä että verkosta löytyviä työkaluja erilaisten oppijoiden huomioimiseen kirjaston asiakaskohtaamisissa. Erilaisten oppijoiden liiton verkkokaupasta voi esimerkiksi tilata nepsy-lainaamoon sopivia välineitä. Samoja välineitä voi hyödyntää vaikkapa kirjaston satuhetkissä ja muissa ryhmätuokioissa keskittymisen apuvälineinä.

Vinkkejä keskittymisen apuvälineistä:

• vastamelukuulokkeet
• terapiaketjut
• pallot, stressilelut
• painotuotteet
• aktivointityyny
• hierontasormus
• lippalakki/huppu
• käsillä tekeminen

Vinkkejä sähköisistä työkaluista:

Huomaa myös:

• Syventävä lukuohjelma – Monissa Microsoftin työkaluissa on syventävä lukuohjelma, jonka avulla voi kuunnella ja muokata, miltä teksti näyttää, esim. Word, Powerpoint, Onenote
• Powerpoint – voi hyödyntää hyvin saduttamiseen, lisätä kuvakkeita tai piirrettyjä ihmisiä ja kertoa tarinaa kuvien avulla

Kirjastonhoitaja Sara Kujanpää Tampereen kaupunginkirjastosta opetti osallistujille keskeisiä kirjastotyöhön liittyviä tukiviittomia. Kokonaisia lauseita ei tarvitse osata viittoa, vaan usein riittää sekin, että jokin avainsana on hallussa tukiviittomana.

Viittomakieli on maa- ja kielikohtaista. Esimerkiksi Suomessa on erikseen suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Linkkejä viittomiin:

Tuottaja Riitta Vivolin-Karén viittomakielisestä kirjastosta esitteli virtuaalikirjastona toimivan kirjaston valikoimaa. Viittomakielisen kirjaston tehtävänä on säilyttää viittomakielistä kulttuuria. Viitottua kieltä ei voi laittaa kirjoihin ja kansiin, joten aineisto on saatavilla videoina. Viittomakielisen kirjaston sivuilta löytyy esimerkiksi satuhetkiä suomen- ja ruotsinkielisellä tekstillä ja viitottuina. Niitä voi hyödyntää myös kirjastojen satuhetkissä.

Riitta antoi täsmävinkkejä sisällöistä ja kehotti tutustumaan kohtaan Ohjelmat – lapset – pelit ja kohtaan Sanakirjat ja Oppimateriaalit viittomakielellä.

Julia Kartesalo Helsingin kaupunginkirjastosta demonstroi osallistujille kamishibai-tarinateatterin toimintaa. Teatterista on apua esimerkiksi monikielisissä hetkissä, mutta se sopii ihan kaikille lapsille. Kamishibain ideana on kertoa tarinaa suurten kuvakorttien ja tarinateatterin avulla.

Varsinkin ulkomaisista verkkokaupoista löytyy kamishibai-teatteriin sopivia settejä. Tarinoita voi myös tilata suoraan kuvittajilta, kuvakoko on aina A3.

• Rohkaisee myös monikielisiä lapsia puhumaan, tarinaa voi kertoa useita kieliä käyttäen
• Tuokion voi yhdistää työpajaan, ensin esitys ja sitten värityskuva tai askartelua
• Lapset voivat myös itse piirtää oman tarinan ja esittää sen kamishibai-teatterin avulla

• Lue tarina hyvin läpi ja mieti, mitä haluat sanoa kustakin kuvasta
• Ääniä voi käyttää apuna, esim. soittimet (esimerkiksi triangeli tuokion aluksi)
• On hyvä luoda elävän esityksen tunnelmaa esim. valojen ja äänien käytöllä
• Pohdi osallistamista ja mieti kysymyksiä etukäteen
• Kuuluvuus ja selkeys: Kerro tarina vapaasti
• Eläytyminen
• Kannusta yleisöä mukaan esittämällä kysymyksiä
• Avoimet kysymykset: Mitä tässä tapahtuu?
• Yleisö voi myös antaa ideoita siitä, miten tarina jatkuu

Myös AKE Porvoo lainaa kamishibai-teatteria testikäyttöön Uudenmaan kirjastoille.

Jos olet kiinnostunut, ole yhteydessä Tiinaan: