Selkeästi kirjastossa – vinkkejä selkokielestä ja selkokirjoista
AKE Porvoon kevään koulutustarjonnassa näkyi vahvasti lukemisen ja kohtaamisten tukeminen. Jaamme tässä tekstissä vinkkejä selkokielen ja selkokirjojen huomioimiseen kirjastossa kevään koulutusten pohjalta.
Vinkkejä selkokieleen
Selkokieli on selkeääkin yleiskieltä helpompi suomen kielen muoto. Kirjastossa selkokieltä voi hyödyntää muun muassa verkkosivuilla, somessa, asiakaspalvelussa ja selkokielen kohderyhmälle tarkoitetuissa tapahtumissa ja niiden mainostamisessa.
Muutamia tärppejä selkokieleen
- Huomioi lukija
- Älä kirjoita mitään turhaa
- Vältä passiivia, mainitse tekijä, esim. sinä-muoto
- Tekstin lyhyys ei ole aina hyvä asia – pilko tarvittaessa tekstiä osiin.
- Konkreettiset sanavalinnat, esim. periä -> maksaa
- Hankalien sanamuotojen yksinkertaistaminen, esim. noutamaton varaus -> sivulause
- Termien avaaminen, esim. digiopastus
- Käsitteiden purkaminen, esim. tapaamisaika
- Kokonaiset lauseet, ei lyhenteitä kuten min, klo
- Tekstin rivitys: teksti alkaa aina vasemmalta, uusi rivi jokaisesta lauseesta.
- Rakenna tekstiin kokonaisuuksia, tarjoa lukijalle tietoa sopivan kokoisina osina.
Selkopuhe työvälineenä kirjastossa
- Valmistaudu kohtaamistilanteisiin – mieti, millaisia tilanteita tavallisesti tulee vastaan
- Tue vuorottelua – Anna puhekumppanille aikaa reagoida
- Huomioi puhetapasi – Puhu vähän hitaammin
- Tue puhettasi erilaisilla apukeinoilla (ilmeet, eleet, kuvat, piirtäminen, laitteet)
- Käytä mahdollisimman helppoa kieltä
- Tarkkaile ymmärtämistä
Kielellisen saavutettavuuden tarkistuslista kirjastoille
Ovatko selkokirjat omassa kirjastossasi helposti löydettävissä? Löytyykö niistä tietoa verkkokirjastosta ja kotisivuilta? Tässä avuksi tarkistuslista, jonka avulla voit pohtia selkokirjojen saavutettavuutta omassa kirjastossasi.
Verkkokirjasto & verkkosivut
- Löytyykö verkkokirjastosta ja kotisivuilta helposti tieto siitä, että kirjaston valikoimista löytyy selkokirjoja?
- Onko selkokirjojen viestinnässä huomioitu selkokieli ja kognitiivinen löydettävyys?
Kognitiivisen löydettävyyden käsitettä on avattu laajemmin Selkeästi meille-sivustolla:
Selkokirjat kirjastossa
- Miten selkokirjat on sijoitettu kirjastossa? Onko ne helppoa löytää?
- Millaisia kyltityksiä on käytössä? Käytetäänkö opasteissa virallista selkotunnusta?
- Ovatko selkokirjat niiden käyttäjäryhmien kannalta relevantissa paikassa?
- Löytyykö e-kirjavalikoimista selkokirjoja sekä äänikirjoina että e-kirjoina?
Selkokieli viestinnässä
- Onko kirjaston viestinnässä huomioitu selkokielen tarve?
- Onko selkokieltä tarvitseville suunnatuissa tapahtumissa huomioitu puhutun selkokielen periaatteet?
Kirjaston tapahtumat
- Onko kirjaston striimaamat tapahtumat tekstitetty? Onko joissakin tapahtumissa hyödynnetty viittomakielistä tulkkausta?
