“Lukemisen tärkeyttä ei voi olla liiaksi korostamatta” – Työntekijävaihto Hankoon

Marjo Peiponen Porvoon kaupunginkirjastosta oli huhtikuussa kolmen päivän ajan vaihdossa Hangon kirjastossa. Elämyshuone ja Agneta Möller-Salmelan elämäntyö lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa houkuttelivat Marjon Hankoon.

Mun kirjastovierailu Hankoon alkoi siitä, kun vastasin vuonna 2023 Helle-joulukalenterin kysymyksiin. Yhdessä vastauksistani kerroin arvostavani Agneta ”Netta” Möller-Salmelan työtä lasten lukutaidon innoittajana ja edistäjänä. Netta laittoi mulle sähköpostia ja ehdotti työntekijävaihtoa Hangon kirjastoon. Olin niinku: Oikeesti! Vastahan mä aloitin virkailijana kirjastossa! Mulle tarjoutui ihana tilaisuus päästä tutustumaan Netan työhön, Hangon malliin sekä aistimaan Elämyshuoneen magiaa. Visiitin ajankohdaksi sovimme huhtikuun puolivälin. 

Bussi- ja junamatkojen jälkeen saavuin Hankoon ja Hotel Bulevardiin. 

Aamupalaa syödessäni hotlan respassa, näin mun tulevan kolmepäiväisen pestipaikan siitä ikkunasta. Hotel Bulevard oli siis kätevän matkan päässä Hangon kirjastosta. Emmä tiiä jännittikö mua, kun lähdin kirjastoon ekan kerran. Ei vissiin.  

Kaunis vesitorni kallion kukkulalla oli lyhyen työmatkani varrella. Ikuistin ylväänä seisovan monumentin matkamuistoksi. Hangon kirjaston edustalla, ajotien toisella puolella, on parkkipaikkoja asiakkaille. Kiinnitin huomiota asiaan siksi, koska invapaikalla on Sallittu-kyltti pyörätuolilogon seurana. Loistavan positiivinen juttu. 

Koska olin etuajassa, kirjauduin omalla kirjastokortilla sisään. Onneksi on Helle-kimppa ja omatoimi! Ihan kirjaston sisälle asti en päässyt, sillä Hangon pääkirjaston omatoimiajalla pääsee lehtilukusaliin sekä pieneen osaan sisätiloja varauksia noutamaan ja lainaamaan sekä vierailemaan hotelli helpotuksessa. Lehtilukusalissa on kahviautomaatti ja pientä maksua vastaan voi vaikka nauttia aamukahvin päivän lehden kera. 

Omatoimiaika Lappohjan lähikirjastossa, joka on Hangon kirjaston sivukirjasto, on enemmän sääntö kuin poikkeus. Siellä henkilökunta on paikalla kahdesti viikossa: maanantaisin ja torstaisin.

Hetken odoteltuani pääsin kirjastoon ja mut toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi. Iloisen Netan kanssa kiipesimme kirjaston toiseen kerrokseen. Kakkoskerroksessa on avara näyttelytila, taidelainaamo eli artoteekki, henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat, asiakkaille työskentelyhuoneita/-tila. Ja tietysti tarinoiden taian ja lukemisen lumon maaginen huone, Netan valtakunta.  

Kirjaston gallerian käyttö on ilmaista. Näyttelyt ja tilaisuudet on järjestettävä kirjaston aukioloaikoina ja tila varataan etukäteen.  Artoteekin teokset ovat Hangon kuvataiteilijat ry:n jäsenten tekemiä. Peruslaina-aika teoksille on yksi kuukausi. Asiakkaille varattavia työskentely-/tutkijahuoneita on hiljaisen moduulin lisäksi kaksi. 

Hangon kirjastosta löytyy lainattavia esineitä moneen makuun. Ompelukoneella surauttaa paikat housuihin. Iskuporakoneella saa betonit muruiks. CD-soitin äänikirjoihin, DVD-soitin eläviin kuviin. Piknikkorin ja -peiton kera voi lainata lautapelin ja mennä kirjaston läheiseen puistoon ulkoilemaan. Korin sisällön saa itse hakea valitsemastaan elintarvikeliikkeestä. Ulkoilman vastapainoksi voi jäädä kirjastolle pelaamaan PS 4ää tai 5ttä, digitointihuoneeseen siirtämään vanhoja valokuvia, dioja, negatiiveja, VHS tai C-kasetteja, Lp-levyjä modernimpaan muotoon. Keskivartalon muokkaamiseen löytyy lainaksi Core Twister ja Hula-vanne, rentoutumiseen piikkimatto ja foam roller, talvisiin menoihin retkiluistimet ja minisukset. Hangon kirjastosta löytyy paljon muutakin, valikoimaan voi tutustua kirjaston sivuilla.

Maaginen elämyshuone, Netan valtakunta, on hieman sivummalla. Elämyshuone sai alkunsa satuhetkien kehittämisestä: hetki on enemmän kuin lukeminen ja kirja. Se on tunne ja tunnelma. Se on suunniteltu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tuottaa ilon lisäksi innostus lukemiseen. Elämyshuone on väritykseltään musta, pimeä tila. Kuitenkin sieltä löytyy värejä erilaisten kuvien muodossa. Sieltä löytyy valoja, sieltä löytyy tilaa pehmentäviä kankaita. Sieltä voi löytää taikaa tunnepulloissa. Siellä voi kuulla erilaisia ääniä, jotka tehostavat lukukokemusta. 

Netta rakentaa joka syksy uuden elämyshuoneen päättämänsä aiheen pohjalta. Edellinen puretaan, suunnitellaan uusi, käydään lomalla, rakennetaan tulevan lukuvuoden uusi elämyshuone. Alitajunta on tehnyt koko ajan töitä ja rekvisiittaa alkaa löytyä mm. kirpputoreilta. Teemat kumpuavat lasten mielenkiinnon kohteista, asioista, joihin on hyvä puuttua ja ajankohtaisuuksista.  

Elämyshuoneessa on jotain silmille, jotain korville, jotain sydämelle. Siellä joko kuulee kerrotun tarinan tai luetun sadun. Netta on etukäteen miettinyt jokaiselle ryhmälle asian, mikä sopii heille. Kirjan tai tarinan hän valitsee sydämen kautta. Tarina/satu on jotain minkä takana hän voi seistä. Tarinat/sadut ovat aina merkityksellisiä, niissä on syvyyttä. Tähän liittyy Netan tunteiden pullot. Niitä löytyy huoneesta monia kuten pelon pullo (mustaa nestettä sisällä), rakkauden pulloa (punaista), huonon päivän pullo (harmaata), maagisuuden pulloa (kultahilettä). Pulloja on kertynyt vuosien varrella ja ne muodostavat jatkumon ja niitä voi käyttää aina uudelleen juuri käsillä olevaan tarinaan/satuun.  

Netan mukaan lukija on kirjailijan instrumentti, tarinan välittäjä. Netta tutustuu tarinaan/satuun hyvin etukäteen, jotta hän tietää kirjan painotukset, pisteiden merkitykset. Elämystuokiolla on yleensä mukana laulua kaikulaulun muodossa. Lauluun kuuluu aina rytmitykset. Laulu ja rytmi voi toimia tunnelman siirtäjänä, tunnelman luojana, uuden teeman/tarina johdattajana. Se toimii taukojumppana ja pitää kuulijan/kokijan mielenkiintoa yllä. Laulut Netta on itse keksinyt ja ne liittyvät lukukokemukseen, lukemiseen yleensä. 

Jokaisella tuokiolla on kirjakeskustelua. Voidaan kysellä ns. peruskysymyksiä esim. juonen kulusta, tarinan tunnelmista, mistä pidit tarinassa. Erityiskysymykset vievät keskustelun syvemmälle esim. haluaisitko olla joku tarinan henkilöistä, mitä kirjassa tapahtui sellaista, että tekisit itsekin/et tekisi. Keskustelu auttaa kuulijaa analysoimaan tekstiä ja ymmärtämään kirjoitettua sanomaa paremmin ja tulla tätä kautta paremmaksi lukijaksi. Keskustelu käydään aina vasta kirjan/tarinan jälkeen. Keskeytetty lukeminen katkaisee tarinan ja keskittymisen siihen. 

Toisena päivänä sain olla mukana Lappohjan koulun oppilaiden elämystuokioissa. Koulu on pieni, kaksikielinen. Oppilaiden ikäjakauma oli esioppilaasta viidesluokkalaiseen. Luo oman haasteensa. Tuokioita oli kaksi lasten omalla äidinkielellä.   

Toisinaan ryhmässä voi olla lapsia, joiden olemuksesta voi päätellä, että olisivat jossain muualla. Lukijan tai kertojan vastuulla on silti saada lapsi tuntemaan itsensä hyväksytyksi, tulla nähdyksi.   

Luetun tarinan jälkeen Lappohjan lapset tekivät salaisen äänestyksen: suljetaan silmät/laitetaan käsi silmille, vastataan kysymykseen nostamalla käsi esim. olisitko itse ottanut luvatta omenia tai olisitko sanonut, ettei niin saa tehdä. Mikä äänestyksen tulos oli, en tiedä, koska mulla oli silmät kiinni. Ekaan kysymykseen vastasin ei, tokaan joo. 

Lappohjan päiväkoti-ikäiset käyvät aina lainaamassa kirjoja elämyshetken jälkeen. Heille on tärkeätä, että juuri sen MUN valitsema ja lainaama kirja luetaan ääneen päiväkodissa. Koululaiset myös käyttivät kirjaston palveluita palautuksineen ja lainauksineen. 

Mun vierailun aikana tapahtui jotain, mitä aiemmin ei ole siellä tapahtunut: kaksi koululaisryhmää ei saapunut elämystuokiolle. Mulla jäi muutama tuokio sen takia kokematta niin kuin oppilaillakin.  

Olisin mielelläni osallistunut lukemiseen, jos olisin aiemmin asiaa miettinyt ja valmistautunut siihen. Hangossa tein itselleni lupauksen, että harjoittelen lukemaan ääneen toisella kotimaisella. Sen ensimmäinen etappi tuli eteen Porvoon päivillä Felix-kirjastoautossa, kun extempore tartuin hetkeen ja luin kuvakirjan pienelle tytölle. Hänen mielestänsä selvisin siitä hyvin. Jee! 

Viimeisenä vierailupäivänä mä pääsin tutustumaan kirjaston muuhun toimintaan, opettelemaan hyllyttämistä, kuuntelemaan Koha-luennon ja osallistumaan Netan Shared Reading -ryhmään. Oli tosi jännä huomata, kuinka tarinan merkitys muuttui eri lukijan mukaan.  

Mulle Hangon vierailu oli antoisa, pienestä hammaskivusta huolimatta. Mun mielestä lukemisen tärkeyttä ei voi olla liiaksi korostamatta. Lukemisen moninaiset hyötyvaikutukset voivat estää syrjäytymistä, luoda elämästä mielikuvituksellisempaa, lisätä keskittymiskykyä ja avartaa lukijan maailmaa. On hienoa, että on olemassa mahdollisuus lähteä tutustumaan toisiin työpaikkoihin ja -yhteisöihin. Voin suositella työtekijävaihtoa. 

Marjo