Lainaus kasvoi Uudellamaalla

Tilastot, nuo kiehtovat pysäytyskuvat elämän virrasta, jotka avaavat meille sosiaalisten ilmiöiden maalinkin kuivumista vaikeammin havaittavaa muutosta, ovat myös jokaisen kehittämisintoisen kirjastolaisen ykköstyökalu. Katsotaan siis hieman vastikään julkaistuja Suomen yleisten kirjastojen vuoden 2023 tilastoja Uudenmaan näkökulmasta.

Niin kuin Aluehallintoviraston tiedotteessa todetaan, on kirjojen lainaus valtakunnallisesti ylittänyt koronavuosia edeltävän tason ja on nyt lukemissa, joita on nähty viimeksi vuonna 2009. Kokonaislainauksessa ollaan kuitenkin vielä nelisen prosenttia jäljessä vuodesta 2019. Kirjalainauksen kasvun takana on erityisesti lasten aineiston lisääntynyt lainaaminen. Lasten kauno- ja tietokirjallisuutta lainattiinkin jälleen viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös fyysisten käyntien määrä lisääntyi vuodesta 2022 16 %, mutta vuoden 2019 käynneistä ollaan vielä 11 % eli reilu kuusi miljoonaa käyntiä jäljessä. E-aineistojen käytön kasvu on jatkanut, erityisesti e-lehtien käytön kasvu on ollut huomattavaa etäkäyttömahdollisuuksien ansiosta.

Miten sitten Uudellamaalla? Valtakunnalliset trendit näkyivät vahvasti myös väkirikkaassa kotimaakunnassamme. Fyysisissä käynneissä on yli 20 %:n kasvu vuodesta 2022, mutta vuodesta 2019 ollaan täälläkin vielä vajaa 12 % jäljessä. Tapahtumia Uudenmaan kirjastoissa vuonna 2023 järjestettiin 16124, jossa on kasvua edelliseen vuoteen yli 32 %. Tämä näkyy myös tapahtumien osanottajien määrässä, joka nousi lähes 18 prosenttia lukuun 310281. Käyttäjäkoulutuksia alle 18-vuotiaille monipuolisista lukutaidoista järjestettiin lähes 10 % enemmän kuin 2022 ja tapahtumia samalle kohderyhmälle järjestettiin melkein 39 % enemmän.

Myös Uudellamaalla kirjalainaus hakkasi vuonna 2023 vuoden 2019 koronaa edeltävän tason noin neljällä prosentilla. Sekä lasten että aikuisten kaunokirjoja lainattiin nyt enemmän kuin ennen koronaa. Lainauksen kasvu on meilläkin lasten kirjallisuuden vetämää. Lasten kaunokirjoja lainattiin 2023 14% enemmän kuin 2019, eikä tahti osoita hidastumisen merkkejä. Vuodesta 2022 lasten kaunokirjojen lainaus kasvoi yli seitsemän prosenttia ja lasten tietokirjojenkin kuusi ja puoli prosenttia. Kokonaislainaus Uudellamaalla oli hieman yli 23 miljoonaa, joka on 4,8 % enemmän kuin vuonna 2022. Tämä tarkoittaa, että lainaus asukasta kohti nousee Uudellamaalla kolmentoista paremmalle puolelle, kun koko maassa luku on 15. Uudellamaallakin nähtiin e-lehtien kasvanut suosio, e-lehtien lainaus nousi 30%, noin kolmeen miljoonaan. E-kirjoja lainattiin 674 376, mikä on yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena.

Kuten esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsauksessa nostetaan esiin, on aineiston käytöllä selkeä yhteys aineiston saatavuuteen. Myös lastenkirjallisuuden kasvanut lainaus kulkee käsi kädessä voimakkaasti lisääntyneiden hankintojen kanssa. Lasten kaunokirjoja hankittiin Uudellamaalla 27 % enemmän vuonna 2023 kuin vuonna 2019. Lasten kauno -ja tietokirjallisuuden kokoelma myös kokonaisuudessaan kasvoi Uudenmaan kirjastoissa. On ehkä mahdotonta selvittää, missä määrin lisääntyneet hankinnat ovat reagointia lisääntyneeseen kysyntään ja missä määrin suurempi niteiden määrä edesauttaa lainauksen lisääntymistä. Varmaa kuitenkin on, että kyseessä on hyvä kierre, jota voidaan tukea pitämällä lasten lukemisen ja lapsille lukemisen agendaa tapetilla, panostamalla lasten tapahtumiin, ohjaukseen ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan.

Kirjaston palkkaamien henkilötyövuosien määrä Uudellamaalla on laskenut vähän, mutta säilynyt melko samana, 1100.n tienoilla. Kirjastotoimipisteiden lukumäärä ei ollut muuttunut ja aukiolotunnit olivat hieman lisääntyneet kaikissa kategorioissa, lukuun ottamatta aikaa, jolloin henkilökunta on paikalla, mutta ei palvelemassa. Henkilökunnan täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä laskettuna on laskenut jonkin verran niin absoluuttisesti kuin henkilötyövuosiin suhteutettunakin. Voimakkaasti kasvanut kaikkien suoritteiden määrä ja hieman pienentynyt henkilökunta ehkä kielii siitä, että kirjastoissa on saattanut olla kiireistä ja täydennyskoulutukseen osallistumiselle ei ole löytynyt aikaa. Toivottavasti osaamisen kehittämisen tärkeys kuitenkin pysyy mielessä ja sille löytyy aikaa ja motivaatiota, näin edesautetaan hyvien tuloksien saavuttamista jatkossakin.

Jan Nyström, vastaava informaatikko, AKE Porvoo