Hankkeet esille! Ninni Flinck ja Levylainauksesta laulupiiriin
Hankkeet esille! -sarjassa esitellään Uudenmaan kirjastojen hankkeita ja niitä toteuttavia henkilöitä. Tavoitteena on tuoda alueen hankkeita näkyvämmin yleiseen tietoisuuteen, esitellä toimivia käytänteitä ja välttää kaksinkertaisen työn tekemistä eri kirjastoissa. Tällä kertaa tutustumme Ninni Flinckiin Keravan kaupunginkirjastosta.
Kuka olet, missä työskentelet ja mikä on työnkuvasi?
Olen Ninni Flinck, vastaava kirjastovirkailija Keravan kaupunginkirjastossa. Työnkuvani on todella monipuolinen. Siihen kuuluu perustehtäviä, kuten kokoelmatyötä (mm. musa-aineiston hankintaa ja karsintaa) ja asiakaspalvelua sekä näyttelyiden tekemistä. Vastaan kirjastomme hakeutuvista palveluista, joihin kuuluu mm. vapaaehtoistyö ja kotipalvelu sekä laitoskäynnit. Hakeutuvien palveluiden tiimoilta käyn myös Keudassa puhumassa alan opiskelijoille sekä edustan Kirkes-kirjastoja Uudenmaan kirjastojen seniorityötä tekevien Severi-ryhmässä. Luotsaan kirjaston open mic-tapahtumaa, Runomikkiä. Tapahtumatyöryhmässä olen mukana kehittämässä musiikki- ja kirjallisuustapahtumia. Ohjaan lisäksi maahanmuuttajaryhmiä kirjaston saloihin. Työni ohessa olen vetänyt Kirkes-kirjastojen yhteistä musiikkikirjastotyön hanketta, joka kestää vuoden 2023 loppuun.
Mikä on hankkeesi nimi ja mitä siinä tehdään?
Hankkeen nimi on Levylainauksesta laulupiiriin. Hankkeen avulla haluamme luoda Kirkes-kirjastoihin tiiviimpää yhteistyötä ja vertaistukea sekä lisää tavoitteellisuutta musiikkikirjastopalveluiden kehittämiseen. Olemme halunneet kehittää musiikkikirjastotyötä vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Hankkeen alussa teetimme asiakkaillemme kyselyn, jossa kysyimme mm. minkälaisia musiikkitoimintoja ja -palveluita he toivoisivat kirjastoon. Sieltä nousi esille konserttien ja yhteislaulujen lisäksi mm. erilaiset työpajat ja musiikkiluennot. Syntyi ajatus Kirkes-kirjastojen kiertävästä musiikkipedagogista ja Tutustu musiikkiin -työpajat aikuisille. Musiikkipedagogi Maiju Kopra on vetänyt keväällä 2023 yhteensä 16 pajaa ja syksyllä saman verran. Pajojen sisällöt olemme yhdessä räätälöineet asiakastoiveiden perusteella. Teemoina ovat olleet mm. musiikilliset luennot sekä teoriaan pohjautuvat soitto- ja laulupajat. Hankkeen lopuksi laadimme Kirkes-kirjastojen yhteisen suunta-asiakirjan sekä yhteisen musiikkikirjastopalveluiden esitteen.
Onko hanke selkeyttänyt, millainen musiikkikirjaston tulevaisuus voisi olla tai mitä palveluita siihen voisi liittyä?
Kaikissa Kirkes-kirjastoissa on jo ennen hankettakin tehty hyvää yhteistyötä paikallisten musiikkiopistojen kanssa (mm. yhteislaulutilaisuudet ja muskarit) sekä järjestetty konsertteja tai tarjottu niille tilat. Näitä molempia on asiakaskyselyn perusteella syytä jatkaa. Musiikin harrastamisella on kiistattomia vaikutuksia hyvinvointiin ja musiikkikirjastopalveluilla halutaan tukea kaikkien kuntalaisten hyvää musiikkisuhdetta. Se voisi jatkossa tarkoittaa musiikin aktiivista kuuntelemista yhdessä, matalan kynnyksen soitto- tai lauluryhmää sekä musiikin teoriaan tutustumista. Keskeisinä painopisteinä tulevaisuuden musiikkikirjastotyössä näenkin juuri yhteisöllisyyden ja itse tekemisen, mikä synnyttäisi osallisuuden kokemusta.
Mikä hankkeeseen liittyvä konsepti olisi helposti kopioitavissa toiseen kirjastoon?
Muut kirjastot ovat olleet kovin kiinnostuneita hankkeestamme ja kuulin viime viikolla, että Hyvinkään kirjasto oli pyytänyt kiertävää musiikkipedagogiamme, Maiju Kopraa, vetämään heillekin muutaman pajan. Eli todistetusti konsepti on kopioitavissa.
Mikä on salainen supertaitosi, josta on hankkeen toteutuksessa hyötyä?
Innostuminen. Hanketyöntekijät ja ihanat voimavarani Riitta Mäntsälästä, Miia Järvenpäästä ja Rebecca Tuusulasta eivät välttämättä näe tuota kovin salaisena…
