”Suosittelen lämpimästi” – Työntekijävaihto Ahvenanmaalle 

Olen Gerd Wilén ja työskentelen kirjastovirkailijana Porvoon kaupunginkirjastossa. Kiinnostuin vaihdosta, kun yksi palveluesimiehemme lähti työntekijävaihtoon Lappiin ja kertoi minulle kokemuksistaan. Ahvenanmaa on lähellä sydäntäni, joten halusin lähteä sinne vaihtoon. Olisin halunnut lähteä viikolla 24, mutta se ei ollut mahdollista muun muassa siksi, että sillä viikolla oli tarkoitus järjestää Maarianhaminan kirjastossa lattiaremontti, mutta viikko 22 sopi hyvin. Niinpä lähdin lauantaina 27.5. Turkuun yöksi ja siitä päivälautalla Maarianhaminaan. Kun olin kirjautunut sisään yöpymispaikkaani Maarianhaminassa, kävelin ympäri keskustaa ja tutkiskelin paikkoja.

Maanantaina minut toivotti tervetulleeksi kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Fredrika Sundberg. Tapasin kollegoita kahvihuoneessa ja sitten pidimme viikkopalaverin (joka pidetään joka maanantaiaamu). Läsnäolijat esittäytyivät minulle ja minä heille, minkä jälkeen käytiin läpi viikon ohjelma. Uutta sillä viikolla oli kuukautisvarma WC eli asiakkaat saivat yhden tamponin tai siteen per päivä ilmaiseksi. Valitettavasti en tutkinut asiaa tarkemmin, joten en tiedä, miten se käytännössä toimi.

Viikon aikana oli tulossa tapahtuma, Ahvenanmaan rauhaninstituutin järjestämä seminaari Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Instituutti vastasi kaikesta, kirjasto vain järjesti tilat. Ymmärsin, että suhteellisen suuren osan tapahtumista hoitavat muut organisaatiot, kirjaston tarjoaa vain tilan tapahtumille.

Tapaamisen jälkeen oli vuorossa kirjastokierros. Kirjasto oli minulle pitkälti tuttu aiemmilta Ahvenanmaan vierailuilta, mutta sain tietysti lisää taustatietoa kirjastosta ja Ahvenanmaan kirjastoista yleensä.

Maarianhaminan kirjasto on ensimmäinen kirjasto maailmassa, jolle on myönnetty Green Key -ympäristömerkki. Se on kansainvälinen ympäristömerkki matkailu- ja vierailukohteille. Kirjasto oli myös Ahvenanmaan ensimmäinen vierailukeskus, joka sai sertifikaatin. Green Key -kriteerit tukenaan kirjasto pyrkii parantamaan kestävän kehityksen edistämistä tekemällä siitä konkreettista, jäsenneltyä ja jatkuvaa. Kirjastossa on esimerkiksi erilaisia roska-astioita asiakkaille sekä erillinen hylly ympäristöasioihin keskittyville aineistoille ja myös esitteille ja tiedotusmateriaalille. Lisäksi kirjasto pyrkii säästämään energiaa ja on mahdollisimman muoviton. 

Lounaan jälkeen työskentelin niin sanottuna varahenkilönä, mikä tarkoitti varausten noutamista ja palautusten käsittelyä. Asiakkaan varauskoodi ei ollut henkilökohtainen, vaan asiakkaalla saattoi olla varauksia eri kohdissa varaushyllyä.

Varahenkilönä toimiminen tarkoitti myös puhelimeen vastaamista. Huone, jossa varahenkilö työskenteli, oli lainaustiskin vieressä, mutta kuitenkin riittävän kaukana, jotta hän pystyi puhumaan asiakkaiden kanssa häiriöttä. Tämän koin suurena plussana ja toimintatapa pitäisi ottaa käyttöön myös omassa kirjastossamme.

Kahvitauot pidettiin ulkona henkilökunnan kattoterassilla, jossa kasvatettiin syötäviä kasveja, kuten purjoa, perunoita ja herukkapensaita. Myös kukkiviin kasveihin panostetaan, sillä katolla oli mehiläispesä, jota hoiti paikallinen mehiläishoitaja. Kirjasto sai osan kerätystä hunajasta. Hunajaa käytti teetä juova henkilökunta, mutta hunajapurkkeja jaettiin myös palkintoina erilaisissa asiakaskilpailuissa. Mehiläispesä ja sadot ovat osa kirjaston ympäristötyötä.

Iltapäivällä poimin tietokirjoja hyllystä. Ahvenanmaalla on käytössä ruotsalainen luokitusjärjestelmä, niin sanottu SAB-järjestelmä. Tämä oli minulle täysin uutta ja tuntui aluksi hieman hankalalta. Kirjoissa ei ollut selkätarroja, joissa olisi ollut kirjailijan nimi, vaan ainoastaan luokkanumero. Kirjan loppupuolella oli leima, jossa luki luokka ja kirjailija.

Seuraavana päivänä olin maaseudulta tulleen esikoululuokan seurassa, joka vieraili pääkirjastossa ensimmäistä kertaa. Lapsille kerrottiin, että kirjat haluavat hyvää kohtelua ja mitkä ovat käyttäytymissäännöt kirjastossa. Kirjastovirkailija selitti myös, mitä kirjoja on saatavilla missäkin, ja lapset saivat tutustua lastenosaston lainausautomaattiin. Lapset eivät saaneet omia kirjastokortteja, vaan he saavat ne vasta koulun alkaessa.

Tämän jälkeen seurasi pieni kierros lastenosastolla ja sitten saimme mennä kirjaston kellotorniin, josta oli upeat näkymät.

Vierailu päättyi satutuntiin tarinahuoneessa, jossa kuulimme tarinan ”Kirja, joka ei halunnut tulla luetuksi”. Lapset saivat lopuksi diplomin ja kirjanmerkin.

Seuraavassa vuorossani sain käsityksen siitä, miten paikallinen kotipalvelu ”Boken kommer” toimii. Asiakkaista ja heidän kirjatoiveistaan ja siitä, kuinka usein he halusivat kirjatoimituksia, oli tehty taulukko. Kirjatoimitukset poimittiin pusseihin, joissa oli osoitelappu ja asiakkaan nimi. Kuljetuksen asiakkaalle hoiti vahtimestari.

Työaikatauluun oli kirjoitettu, että seuraisin työtä infotiskillä, mutta henkilökunnan sairastumisen vuoksi tämä osuus peruuntui. Sain silti lyhyen esittelyn siitä, miten heidän kassajärjestelmänsä toimi ja että he käyttivät kirjastojärjestelmää Book-it.

Keskiviikkona pääsin tutustumaan kahteen koulukirjastoon, Övernäsin koulukirjastoon ja Gymnasietin kirjastoon. Ahvenanmaalla on panostettu paljon koulukirjastoihin, jotka ovat suhteellisen suuria ja toimivat myös yleisinä kirjastoina. Jokaisessa koulukirjastossa on koulutettua henkilökuntaa, ja koulujen ja kirjastojen välillä on laajaa yhteistyötä. Jokainen luokka käy kirjastossa vähintään joka toinen viikko yhdessä opettajansa kanssa. Toistuva ohjelma on, että kuudesluokkalaiset saavat tehtäväkseen kertoa toisluokkalaisille, mitä kirjoja he ovat lukeneet ollessaan toisella luokalla. Uskon tähän konseptiin koulun ja kirjaston yhteistyön lisäämisestä. Ainakin olin yllättynyt siitä, miten hyvin oppilaat käyttäytyivät kirjastoissa.

Iltapäivän aikana autoin siirtämään Alandica-aineistoa eli paikallishistoriallista kokoelmaa varastoon. Tämä johtui lähestyvästä lattiaremontista. Varastossa säilytetään vain tietokirjallisuutta, Alandica-aineistoa sekä lastenosaston vanhempia kirjoja ja kausikirjoja. Kaikki varastoitu kaunokirjallisuus sijaitsi kirjaston toisessa kerroksessa niin sanotussa avoimen varaston hyllyssä, josta asiakkaat saattoivat itse lainata kirjoja.

Olin toivonut pääseväni Ahvenanmaalla ollessani vierailemaan saaristokirjastossa, ja torstaina sain siihen tilaisuuden. Vierailin Lemlandin kirjastossa, joka kyllä on mantereella sekä Föglön kirjastossa.

Lemlandin kirjasto toimii paitsi yleisenä kirjastona myös koulukirjastona, joten se on sijoitettu koulun tiloihin. Kirjastosihteeri Snezhana Tsonouli työskenteli kirjastossa. Kirjasto oli hyvin kodikas ja viihtyisä. Lemlandin kirjastossa sain tehtäväkseni laatia kirjanäyttelyn hyvän mielen feel good -kirjallisuudesta.

Föglön kirjasto sijaitsee Degerbyn vanhalla tulliasemalla ja samassa rakennuksessa on myös matkailuneuvonta. Kirjastossa on noin 13 000 nidettä, tietokirjoja ja kaunokirjallisuutta, äänikirjoja ja elokuvia sekä lapsille että aikuisille. Sinne tilataan noin 30 aikakauslehteä sekä Hufvudstadsbladet, Ålandstidningen ja Nya Åland. Kirjastossa voi lukea Föglöbladetia sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen kokousten pöytäkirjoja.

Föglön kirjastossa on tietokone, jota voi käyttää maksutta. Kirjastossa on myös kunnan lehtileikekokoelma, jossa on artikkeleita Föglöstä ja Föglön asukkaista. Artikkelit ovat pääasiassa Ahvenanmaan paikallislehdistä. Kirjaston näyttelytilassa on aina jokin näyttely esillä säännöllisinä aukioloaikoina.

Föglön kirjastossa työskenteli kirjastosihteeri Katarina Fellman, jokapaikanhöylä, joka huolehti kaikesta kirjaston siivouksesta kirjojen ostamiseen ja lainaamiseen.

Työvaihdon viimeisenä päivänä osallistuin Katariina-kokoukseen, joka kokoaa yhteen kaikkien Ahvenanmaan kirjastojen henkilökunnan. Kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kokous pidettiin Alandica kulttuuri- ja kongressitalossa. Puhujana ollut Anna-Maria Malm Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi valtakunnallisesta kehittämistehtävästä (VAKE) ja heidän verkkopalveluistaan.

Kirjastonhoitaja Victoria Lundgren taas teki selkoa Suomenruotsalaista kirjastopäivistä, jotka järjestettiin Vaasassa 11.–12.2023. Gunilla Nordlund esittäytyi, sillä hänet oli nimitetty vasta perustettuun läänin kulttuurihallinnon erityisasiantuntijan virkaan.

Lopuksi pidin itse lyhyen puheenvuoron Porvoon kaupunginkirjastosta ja Helle-kirjastojen yhteistyöstä.

Suosittelen lämpimästi työntekijävaihtoon lähtemistä, koin sen erittäin antoisaksi.