Kysely AKE-toiminnasta 2023

Kysely AKE-Porvoon toiminnasta toteutettiin joulu-tammikuussa 2023. Webropolin avulla tehty kysely oli suunnattu kaikille Uudenmaan yleisissä kirjastoissa työskenteleville. Kyselyä jaettiin kirjaston kotisivun ja somekanavien kautta, kirjaston uutiskirjeessä ja sähköpostitse alueellisen kehittämistehtävän verkostojen jäsenille ja kirjastojen yleissähköpostiosoitteisiin. Kyselyyn saatiin yhteensä 105 vastausta, joka antaa vastausprosentiksi 9,5. Kyselyn tuloksia ei siis voi pitää kovinkaan luotettavina, mutta joitakin ajatuksia kysely toki herättää kehittämistyöstä. Vastaajia oli kaiken kokoisista kunnista. Vastaajien yleisimmät ammattinimikkeet olivat kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija ja bibliotekarie. Iso hatunnosto kaikille, jotka kyselyä levittivät ja jotka siihen vastasivat!

Vastaajista löytyi osallistujia kaikkeen AKE-n järjestämään toimintaan. Eniten oli osallistuttu etäkoulutuksiin (81 vastaajaa), lähikoulutuksiin (44) ja lyhyihin etätapaamisiin (38). Libopissa oli opiskellut 33 vastaajaa, verkostopäiviin osallistunut 19, omassa kirjastossa järjestettyyn työpajaan 12, osaamiskeskusteluun 10, opintomatkalle kuusi ja kirjastofillarointeihin sekä työntekijävaihtoihin kumpaankin neljä.

Seuraavassa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan AKE-Porvoon tarjoamiin koulutuksiin liittyviä väittämiä. Väittämiä arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoitti, että oli täysin eri mieltä väittämän kanssa ja viisi että oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa.   Täysin samaa mieltä siitä, että koulutukset olivat henkilökohtaisesti hyödyllisiä oli 33% vastaajista, nelosen antoi 52% vastaajista, kolmosen tai pienemmän 15% vastaajista jolloin keskiarvoksi tuli 4,1. 76% vastaajista vastasi viitosella tai nelosella väittämään että koulutukset vastaavat oman kirjaston tarpeita (ka. 4,0). Väittämän että koulutuksista on tiedotettu tarpeeksi, hyväksyi nelosen tai viitosen arvoisesti 81 % vastaajista (ka. 4,1).

Avovastauksissa AKE:n järjestämiä koulutuksia pääsääntöisesti kiitettiin monipuolisuudesta ja ajankohtaisuudesta. Tosin ajankohtaisuudessa koettiin myös olevan kehittämistä. Mahdollisuutta tutustua toisten kirjastojen käytäntöihin pidettiin hyvänä. Ake toiminnan jatkuvuutta kiitettiin ja sen koettiin muodostuneen osaksi omaa työtä. Lyhyiden etäkoulutusten koettiin usein jäävän pintaraapaisuiksi ja toivottiin mahdollisuutta syventyä asioihin tarkemmin. Libopista koettiinkin olevan hyötyä juuri ammattitaidon syventämisessä.

Seuraavaksi lomakkeella kysyttiin alueellisen kehittämistehtävän vaikutuksista. Asteikko oli jälleen yhdestä viiteen, jossa viidessä vaikutus oli merkittävä ja yhdessä vaikutusta ei ollut. Omaan osaamiseen vaikutuksen koki neljän tai viiden arvosta merkittäväksi 52 % vastaajista, keskiarvoksi tuli 3,6. Omaan jaksamiseen AKE toiminnalla ei nähty yhtä suurta merkitystä, keskiarvo oli 2,8 ja 15 % koki, että vaikutusta ei ollut. Kun kysyttiin vaikutusta kirjaston toimintaan, useimmat vastaajat jättäytyivät neutraalisti kolmoseen. 10 % koki vaikutuksen merkittäväksi. Verkostoitumiseen AKE-toiminnalla koettiin olevan enemmän merkitystä, keskiarvoksi tuli 3,7 ja 60 % valitsi nelosen tai viitosen. Viimeiseksi kysyttiin vaikutuksesta kirjastojen väliseen yhteistyöhön, jolloin keskiarvoksi tuli 3,6.

Avovastauksissa tuotiin esiin, että AKE:n toiminta on auttanut etenkin verkostoitumisessa ja yhteistyökuvioissa. Toimintaa pidettiin tärkeänä ja tilanteen arvioitiin verkostoitumisen ja yhteistyön kannalta olevan paljon parempi kuin jos AKE:a ei olisi. Ajanpuutteen takia kaikki eivät kuitenkaan olleet voineet osallistua AKE toimintaan ja koettiin että vaikutusta ei tämän takia pystytty arvioimaan.

Seuraava kysymys käsitteli AKE:n viestintää. Vastaajat saivat luettelon viestintäkanavista, josta he saivat valita jonkun kolmesta vaihtoehdosta: En tiennyt; Tiesin, en seuraa; Tiesin, seuraan. Vastaajille tutuin oli AKE Porvoon uutiskirje jonka 83 % vastaajista tiesi ja jota he myös seurasivat. Yhteensä 87 % vastaajista myös tunsi verkkosivun Uudenmaankirjastot.fi., mutta sitä seurattiin vähemmän kuin uutiskirjettä eli seuraajia oli vähän yli kolmasosa vastaajista. AKE-Porvoon Facebook-sivua ja Kehu-ryhmää seurasi hieman alle kolmannes vastaajista ja Instagramia 14 %. Kirjastot.fi:n koulutusilmoituksia seurasi 73 % vastaajista. Sieltä löytyvätkin myös kaikki AKE-Porvoon koulutukset. Avovastauksissa kiitettiin Kirjastot.fi:n ja sen ilmoitusten ja sähköpostin kautta toimitetaavan uutiskirjeen toimiuvuutta. Teamsiinkin kerrottiin toimivan, mutta Porvoon Teamsiin, jossa Lasten- ja nuorten kirjastotyön ja senioriverkoston yhteydenpito pääosin tapahtuu, pääsyssä on muiden kuntien työntekijöillä ollut toistuvia ongelmia.

Kyselyn viimeinen varsinainen kysymys käsitteli AKE-toiminnan saavutettavuutta ja tunnettuutta. Vastaajia pyydettiin taas arvioimaan väitteitä asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoitti, että oli täysin eri mieltä väittämän kanssa ja viisi että oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Väitteeseen” Minulla on riittävästi tietoa siitä mikä alueellinen kehittämistehtävä on”, vastasi neljällä tai viidellä 63 % vastaajista (ka 3,6). Väitteeseen ” Saan apua AKE:sta tarvittaessa” vastasi nelosella tai viitosella 65 % vastaajista. 38 % oli tästä täysin samaa mieltä (ka.3,9). Väitteeseen ” AKE-työntekijät ovat helposti lähestyttävä” vastasi neljällä tai viidellä 73 % vastaajista eikä kukaan ollut ei yhtään samaa mieltä (ka. 4.2).

Avovastauksissa kuuluu kaikuja kirjastoissa vallitsevasta kiireestä, jonka takia AKE-toiminnan miettimiseenkään ei riitä aikaa. Lähitilaisuuksia pidettiin hyvinä mahdollisuuksina tutustua AKE-työntekijöihin ja AKE toimintaa tärkeänä linkkinä alueellisen kirjastoyhteistyön kannalta.

Vastauksia ristiintaulukoimalla selviää, että ne, jotka kokivat koulutukset itselleen ja kirjastolleen hyödyllisiksi myös kokivat saavansa AKE:sta apua tarvittaessa. Vastaajat, jotka kokivat tarjotut koulutukset henkilökohtaisesti hyödyllisiksi, kokivat ne myös kirjastonsa tarpeita vastaaviksi. Nämä vastaajat myös kokivat saavansa AKE:sta apua tarvittaessa. Myös se, että koettiin että koulutuksista oli tiedotettu tarpeeksi, oli yleistä niille, jotka kokivat koulutukset itselleen hyödylliseksi ja kirjaston tarpeita vastaaviksi. Nämä vastaajat myös kokivat saavansa AKE-työntekijöiltä apua ja että nämä olivat helposti lähestyttävissä

Se tunnettiinko ja seurattiinko AKE:n viestintäkanavia, näytti olevan yhteydessä siihen, koettiinko että on riittävästi tietoa siitä mikä alueellinen kehittämistehtävä on ja kokemukseen AKE-työntekijöiden lähestyttävyydestä ja myös siihen koettiinko AKE:sta saatavan apua tarvittaessa. Vastaajat, joille AKE Porvoon kotisivu Uudenmaankirjastot.fi ei ollut lankaan tuttu kokivat tarjotut koulutukset itselleen vähemmän hyödyllisiksi kuin kaikki vastaajat, vaikka muuten ei isompaa riippuvuutta löytynyt sen välillä, miten koulutukset koettiin ja seurattiinko AKE:n tiedotusta

Näyttäsi kuitenkin siltä, että viestinnällä on merkitystä siihen, miten AKE tunnetaan ja miten sen tarjoamia resursseja osataan ja uskalletaan hyödyntää, tämä johtopäätös saa myös tukea avovastauksista. Hyödylliseltä tuntuvat koulutukset taas lisäävät kokemusta siitä, että AKE:sta saa apua, jonka voi ehkä tulkita myös niin, että AKE koetaan oman työn kannalta relevantiksi.

Kyselyn tuloksiin on suhtauduttava varauksella, koska vastaamaan pystyi vain alle 10 % alueen kirjastolaisista ja voidaan olettaa, että nämä suurelta ovat enemmän kuin keskimäärin AKE-toiminnan kanssa tekemisiin joutuneita. Tällä varauksella voidaan kuitenkin olla suhteellisen tyytyväisiä saatuihin tuloksiin. Vastaajat kokevat pääsääntöisesti AKE:n koulutukset itselleen hyödyllisiksi ja kirjastojensa tarpeita vastaaviksi ja kokevat että AKE toiminnalla on vaikutusta erityisesti henkilökohtaiseen osaamiseen, verkostoitumiseen ja kirjastojen väliseen yhteistyöhön.