Kirjastopäivien kiinnostavimmat – Kuulumisia Kuopiosta 4.-6.6.2024

Aikuisten lukutaito oli näkyvillä Kirjastopäivillä sekä hanke-esittelyissä että ohjelmassa. Oulun ja Raahen kirjastojen Ahaa! – kirjasto aikuisten lukutaidon tukena -hankkeen tavoitteena on aikuisten monilukutaidon tukeminen moniammatillisesti ja kannustaen. Aikuisia tsempataan kirjojen pariin mm. väsyneiden lukuhaasteen ja lukupiirin avulla. Lue lisää hankkeesta

Kirjastoseuran fiktiotyöryhmä julkaisee aikuisten lukutaitoa koskevan suosituksen syksyllä. Fiktiotyöryhmän Kirjastopäivillä järjestämässä keskustelussa korostettiin tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä myös aikuisten lukutaidon edistämisessä. Lasten ja nuorten lukutaidon edistämiselle on jo selkeitä rakenteita, mutta aikuisten suhteen on pohdittava, miten tavoitetaan monipuolisesti erilaisia ihmisiä. Esiin nousseita teemoja mm.:

• Tarvitaan uudenlaisia kumppanuuksia ja lisää sidosryhmäyhteistyötä aikuisten lukutaitotyössä
• Suunnitelmallinen työ ja tavoitteiden asettaminen auttavat myös resurssipulassa
• Lukupuheen kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa
• Lukutaito kehittyy yhteisössä, lukeminen on sosiaalinen tapahtuma
• Kirjastolaiset lukutaidon ammattilaisina, lukutaito osaksi tehtävänkuvia, lukemisen asiantuntijuus näkyvämmin esille

Miten lukupuhetta voitaisiin edistää ja minne kaikkialle kirjasto voisi jalkautua puhetta edistämään? Kokevatko kirjastolaiset itsensä lukutaidon ammattilaisiksi, mikä on työnantajan vastuu lukemisen asiantuntijuuden edistämisessä ja näkyykö lukutaito sanana riittävästi kirjastolaisten tehtävänkuvissa? Jäämme odottamaan syksyä ja fiktiotyöryhmän suositusta.

Kirjastoissa järjestetään vuosittain suuri määrä tapahtumia, mutta pysähdytäänkö kovinkaan usein miettimään kenelle, miten ja miksi tapahtumia tehdään? Näitä kipupisteitä pohdittiin ryhmätehtävien kautta Tapahtumia kengännauhabudjetilla -työpajassa. Innostunut osallistujajoukko synnytti tehtävänantojen perusteella kuusi huikeaa tapahtumakonseptia puolessa tunnissa, viime hetken ilmoitetut yllätyskommellukset huomioituna.

Mitä meillä tapahtuu? esitteli tapahtumaesimerkkejä eri kirjastoista. Muuramessa oli kokeiltu Elämäni teksti –tapahtumaa Elämäni biisi tv-ohjelmaa mukaillen. Osallistujiksi oli kutsuttu paikkakunnan julkimoita, jotka toivat mukanaan erilaisia tekstejä opastekylteistä lauluihin ja Sinuheen. Tekstit lausuttiin ääneen, että kaikki pystyivät arvailemaan niiden tuojia.

Lippulaivan kirjasto Espoossa on hyödyntänyt tiloissaan olevaa yhteiskeittiötä myös tapahtumissa, mihin on osaltaan vaikuttanut myös ravintola-alalta tullut työntekijä. Espoolaisilta kuultiin myös koskettavin esimerkki kirjaston merkityksestä kodittomien ruoanlaittopaikkana tai sähköä säästävien julkisena jääkaappina.

Tapahtumaesimerkeissä korostuu se, että yhteisö tekee omanlaisensa kirjaston, kun heille antaa mahdollisuuden osallistua suunnitteluun ja toteutukseen.

Kirjastoissa teemme ekologisesti kestävää työtä kiertotalouden kehdossa – vai teemmekö? Jessica Finnilän pro gradun mukaan on käynnissä hyvinvointikäsityksen murros. Suuren palkan merkitys pienenee ja vapaa-ajan sekä ekologisten arvojen noudattamisen tärkeys kasvaa. Kirjastolainen varmasti tunnistaa itsessään työn merkityksellisyyden, mikä myös useassa puheenvuorossa toistui.

Nuortenkirjastotyöryhmän Kirjastokapinassa taas kuultiin Helsingin kaupunginkirjaston Aktivistidiplomista eli Kirjastosta aktivistiksi –haasteesta, jossa kirjaston asiakkaita kannustetaan osallistumaan ympäristötoimintaan. Myös tässä puheenvuorossa kuultiin hienoja tapahtumaesimerkkejä pyörän korjauksesta vastamainostyöpajoihin ja legomielenosoituksiin. Aktivistidiplomista on tehty myös Junior-versio. Lue lisää Aktivistidiplomista

Kirjastopäivät jättivät kytemään ajatuksen siitä, että perinteisesti on ajateltu, että kirjasto on kaikille, mutta onko se sitä sittenkään? Kirjastopäivien Yhdenvertaisia kohtaamisia -keskustelussa Jaakko Tiinanen ja Maria Rissanen totesivat, että kirjaston kynnys on matala, mutta kynnys on olemassa esimerkiksi vähemmistöille.

Ajatuksia saavuttavuuden parantamisesta:

• Saavutettavuusketju – suunnitellaan tilat ja palvelut heikoimman mukaan
• Saavutettavuus monella rintamalla – tilojen, opasteiden ja viestinnän ohella myös sisällöllinen saavutettavuus ja moninainen kokoelma
• Kielellinen saavutettavuus – huomioidaan kaksikielisyys ja monikielisyys
• Henkisten esteiden purkaminen – annetaan kokemus siitä, että kuka tahansa (erityisesti vähemmistön edustaja) selviää asioinnista kirjastossa

Vinkkejä vähemmistöjen kohtaamiseen kirjastossa:

• Muista empatia. Kirjastot voivat kysyä vähemmistöiltä, mitä he toivovat kirjastolta. Erilaiset järjestöt voi esimerkiksi ottaa mukaan järjestämään tapahtumia.
• Tunnetyön merkitys keskusteluissa ja kohtaamisissa: nouseva tunne on usein puolustuskeino, on tärkeää tunnistaa tunteita ja käsitellä niitä
• Lisätään kirjastossa ja työyhteisössä tietoa ja ymmärrystä erilaisuudesta, käydään keskustelua ja puututaan syrjintään.
• Työyhteisön yhdenvertaisuus ja avoimuus heijastuu myös kirjaston asiakaspalveluun, lisäksi voi näyttää esim. lipuin tai rintamerkein, että meitä voivat lähestyä erilaiset ihmiset
• Mitataan ja tutkitaan yhdenvertaisuuden tilaa esim. kyselyiden tai muiden menetelmien avulla

Myös Tommi Laitio nosti Convivencia-puheenvuorossaan esiin ristiriitaisuuden sen välillä, että toisaalta kirjasto on paikka kaikille mutta toisaalta tietyiltä tahoilta halutaan evätä pääsy kirjastoihin. Tämä ristiriita näkyy tällä hetkellä voimakkaasti esimerkiksi Yhdysvalloissa siten, että eriarvoistuminen kasvaa, kirjastojen toimintaa ja aineistoja yritetään sensuroida, väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet kirjastoissa ja kirjallisuutta pyritään kieltämään kokonaan. Convivencia eli yhteenhankauma on luova tila harmonian ja konfliktin välissä. Laition lanseeraamassa Convivenciassa ei ole tavoitteena poistaa eroja ihmisten ja erilaisten ajattelutapojen välillä vaan oppia tunnistamaan hankauman hetket ja hyväksyä erilaisuus. Kirjasto yhdistää erilaisia ihmisiä ja törmäykset heidän välillään voivat saada aikaan myös hyvää.

Laitio esitteli neljä kumppanuuskyvykkyyttä, joita ovat kodifiointi, kokeilu, kokoontuminen ja yhteenhankauman harjoittelu. Esimerkkinä harjoittelusta Los Angelesin yleinen kirjasto perusti kirjastokokemustoimiston, joka keskittyy asiakkaiden ja henkilöstön yhdenvertaisuuteen ja turvallisuuteen. Esimerkkinä kokeilusta Amsterdamin lähiökirjasto Openbare bibliotheek reagoi alueen asiakkaiden epäilyksiin perustamalla pop up-kirjastoja ennen varsinaisen kirjaston rakentamista. Esimerkkinä kodifioinnista Toronton kaupunginkirjasto reagoi kirjastoihin kohdistuneisiin sensuuriyrityksiin laatimalla ilmaisunvapauden ja yhdenvertaisuuden lausumat.

Miten convivencia voisi näkyä Suomen kirjastoissa? Johtamisessa tulisi korostaa sisäistä ja ulkoista tarinankerrontaa kirjaston tehtävästä ja kumppanuuksista. Yhteenhankauman taitoja tulisi pitää yllä ja kouluttaa henkilökunnalle. Ilmaisunvapauden suhteen turvavallit eli rajat ja kumppanuudet tulisi rakentaa jo ennen kuin niitä tarvitaan. Monimuotoisuus tulisi pitää esillä niin tiloissa, kokoelmissa kuin henkilöstössä. Yhteenhankauman vastapainoksi kaivataan lisää huumoria, iloa, elämyksiä ja leikkiä kirjastoihin.

Tällä hetkellä Laitio työskentelee Edmontonin yleisen kirjaston kanssa projektissa, jossa käytetään osallistavan muotoilun menetelmiä ja sovelletaan convivencian ajatusta kirjaston asiakaskohtaamisiin, tilojen kehittämiseen ja henkilöstökokemukseen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan kokemuksia projektista.

Antirasistisesta työotteesta kouluttavat Priska Kallio ja Alice Jäske muistuttivat, että kirjastolaisilla on valtaa vaikuttaa, millaisia malleja yhteiskuntaan rakennetaan. Esityksessä nostettiin esiin valkonormatiivinen yhteiskunta, joka on piilossa rakenteissa ja vaikuttaa kaikkialla. Näkökulman mukaan valkoisuus on normaali lähtöasetus ja kaikki muu poikkeaa siitä. On kuitenkin myös hyvä muistaa, ettei suomalainen yhteiskunta ole aina ollut valkoinen, vaan nykyinen kuvamme perustuu nationalismin aikaan. Arkipäivän rasismi on kaikkea mikroaggressioista väkivaltaan, rakenteellisessa rasismissa on puolestaan kyse piilevästä syrjinnästä, mikä voi näkyä esimerkiksi rekrytointisyrjintänä.

Esityksessä jaettiin hyviä käytännön vinkkejä kirjastoille:

• Omien ennakkoluulojen ja syrjivien ajatusmallien tiedostaminen
• Itsereflektointi
• Vältä kategorisointi, kohtaa yksilöinä
• Puutu syrjivään kieleen ja toimintaan
• Oman organisaation rakenteiden tarkastelu asiantuntijan avulla
• Käy keskusteluja yhdenvertaisuudesta ja rasismista yhteisöissäsi
• Moninaisuuden edistäminen toimintaympäristössä representaation kautta
• Itsensä ja yhteisön kouluttaminen
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, turvallisemman tilan periaatteet
• Häirintäyhdyshenkilöt
• Syrjintätilanteiden ilmoittaminen ja raportointi
• Anonyymit palautelomakkeet ja ohjeistus tilanteiden käsittelyyn

Linkkejä jatkoon:

MIKS podi

THL:n verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille

MOOC: Antirasismin perusteet

Fem-R:n antirasismisanasto

Kirjastolaiset viihtyvät työssään hyvin, todetaan tuoreessa kyselytutkimuksessa, jota esiteltiin Kirjastopäivillä. Reilut yhdeksän kymmenestä kirjaston työntekijästä kokee tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Lisäksi lähes yhdeksän kymmenestä tuntee usein innostusta työstään. Yksi selittävä tekijä hyvälle motivaatiolle on asiakkailta saatu arvostus. Kirjastossa työskentelevistä peräti 97 prosenttia koki, että asiakkaat arvostavat heidän työtään kirjastossa.

Kirjastolaisten kollegiaalinen tuki toisilleen on myös vahvaa. Kirjastolaisten supervoimien kolmeksi ainesosaksi mainitaan muuntautumiskykyisyys, aineistojen tuntemus ja kyky kohdata. Kirjastotyössä parasta on tutkimuksen mukaan monipuolisuus ja kohtaamiset.

Kirjastoalalla työskenteleviä huolestuttaa työn kuormittavuus. Yksi neljästä kirjastoammattilaisesta kertoi, että heidän palautumisensa tyypillisestä työpäivästä ei ole hyvällä tasolla. Lisäksi kirjastoalalla tehdään työtä työajan ulkopuolella. 16 prosenttia vastaajista kertoi, että he eivät ehdi tehdä työtään liukuma-ajan puitteissa. Lue lisää työntekijätutkimuksesta

Varastokirjasto on monelle tuttu kumppani kaukopalvelun ja kokoelmatyön kautta. AKE Porvoon tiimille oli iso asia päästä näkemään käytännössä, miten homma toimii. Varastokirjasto sijaitsee vielä vanhoissa tiloissa, mutta on pian muuttamassa uusiin tiloihin. Muuton kilpailutus on käynnissä ja tarkemmat ajankohdat varmistuvat lähiaikoina. Uusiin tiloihin on tulossa jopa 137 hyllykilometriä, ja on arvioitu, että tilat riittäisivät aineistoille seuraavat 15 vuotta.

Varastokirjastoon tulee vuosittain noin 60 000 pyyntöä, artikkelipyyntöjen määrä on hieman laskenut huippuvuosista, mutta niitäkin tulee edelleen 6000. Aineisto on järjestetty hyllyihin saapumisjärjestyksen ja koon mukaan. Omilta kaukopalveluvuosilta mieleen on jäänyt ratkaisukeskeinen ja ystävällinen asiakaspalvelu, jossa kaikenlaisiin pulmiin pyritään löytämään järkevä ratkaisu. Olikin hienoa tavata kasvokkain Varastokirjastossa työskenteleviä ja päästä kurkistamaan kulissien taakse kaikkiin tiloihin.