Kehitysvammaisen kirjasto
AKE Porvoon kehitysvammaisen kirjasto webinaarissa saatiin tietoa kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisen kirjastonkäyttäjän kohtaamisesta ja palvelutarpeista sekä päästiin pohtimaan miltä oman kirjaston tilat ja palvelut näyttävät kehitysvammaisen kirjastonkäyttäjän näkökulmasta. Saavutettavuus ja kohtaaminen nousivat aamupäivän avainsanoiksi, eli asiat, joita on hyvä pitää mielessä kaikkien kirjaston käyttäjäryhmien kanssa. Kehitysvammalla tarkoitettaan oppimisen ja ymmärtämisen vaikeuksia ja se voi vaihdella vaikeasta lievään Kehitysvamma on noin 50 000 ihmisellä Suomessa. Kehitysvammaisuuteen voi liittyä esimerkiksi aistien toiminnan, puheen ja kommunikaation ongelmia ja liikuntavammaisuutta. Kehitysvammaisia ihmisiä on kaikenlaisissa elämäntilanteissa, kouluissa, työelämässä ja ikäihmisinä. Kehitysvammaiset ovat kuin ketä tahansa meistä. Heillä on oikeus elää oman näköistä elämäänsä ja tehdä omia valintojaan.
Kehitysvammaliiton Outi Raunetvuo kertoi meille perustietoa kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisen kirjaston käyttäjän kohtaamisesta. Kohtaamiseen on tärkeää varata riittävästi aikaa ja varautua tilanteen elämiseen. Ei pidä pelästyä, jos asiakas ei vastaa tai poistuu paikalta. Muistathan aina esitellä ensin itsesi! Jos jokin lähestymistapa ei toimi, kannattaa kokeilla jotain toista. Tärkeää on luoda lämmin, välitön ja ystävällinen kohtaaminen. Kohtele kehitysvammaista kuin ketä tahansa asiakasta, muista läsnäolo ja asiakkaan kuunteleminen, älä multitaskaa! On myöskin tärkeää aina puhua asiakkaalle suoraan eikä avustajalle.
Outin puheenvuoron lopuksi Marina Green-Järvinen Tikoteekistä kertoi meille Windowsin ja Ipadin aputoiminnoista, joiden avulla voi lukea esimerkiksi tekstin näytöltä ääneen tai sanella tekstiä kirjoittamisen asemesta. Nämä olisi hyvä jokaisen kirjastossa tietää. Marina antoi myös vinkkejä sovelluksista, joilla voi ottaa kuvia teksteistä ja lukea niitä ääneen, esimerkkinä PrizmoGO.
Seinäjoelta webinaarimme saapui linjoja pitkin Laura Syrjämäki. Opinnäytetyössään Syrjämäki on tarkastellut Seinäjoen kirjaston palveluja ja alueen kehitysvammaisten asiakkaiden kirjastonkäynnin kokemuksia ja tarpeita palveluista. Tutkimuksessa selvisi, että erityisesti kehitysvammaisille suunnattuja palveluita ei juuri kirjastoissa ole, mutta kehitysvammaiset asiakkaat käyttävät samoja palveluja kuin muutkin. Kirjastojen lähialueiden asukkaiden tarpeiden kartoittaminen onkin tärkeää” Kaikki kirjastot palvelevat kehitysvammaisia erityisasiakkaita, vaikka he eivät itse vierailisikaan kirjastossa.” (Syrjämäki 2018) Kehittämisideoita, joita Lauran tutkimuksesta nousi, oli mm. esteettömyyden parantaminen kirjaston tiloissa, selkokielen hyödyntäminen, saavutettavan aineiston parempi esilletuonti ja kehitysvammaisille suunnatut palvelut ja tapahtumat.
Yhdeksäntoistavuotias Niko Turpeinen, joka käyttää itse pyörätuolia ja on myös ollut työharjoittelusta Porvoon kaupunginkirjastossa, kertoi omia kokemuksiaan kirjaston asiakkaana olosta. Turpeinen tunnustautui suureksi kirjaston ystäväksi ja erityisesti elokuvien lainaus oli hänelle läheinen palvelu. Valitettavasti elokuvat eivät hänen kotikirjastossaan ole pyörätuolia käyttävälle helposti saavutettavissa. Fyysisten tilojen esteettömyyttä onkin hyvä miettiä eri tilanteissa olevien käyttäjien näkökulmasta.
Minna-Karoliina ”Minka” Heino on koulutukseltaan kuvataiteilija, sanataideopettaja ja kirjallisuusterapeuttinen ohjaaja. Hän on toteuttanut useita kirjastoprojekteja mm. Lukki-kirjastoissa. Heinolle sanataide on mielen ja kielen rikastamista. Hän on ohjannut kehitysvammaisten ryhmiä kirjastoissa, kouluissa ja kehitysvammayksiköissä. Minna-Karoliina kertoi työskentelystään näin:
Ensimmäisten tuntien aikana selvitän aina millainen ryhmä minulla on sanataiteilemassa. Tärkeää on kartoittaa minkälaisin keinoin heidän on mahdollista toteuttaa tehtäviä eli mitä rajoitteita ja mitä mahdollisuuksia meillä on sanataiteilla. Ryhmissäni on ollut itsenäisesti kaiken tekeviä, välillä avustajaa tarvitsevia ja myös sellaisia taiteilijoita, jotka eivät pysty itse toteuttamaan työtä ja tällöin avustaja toimii toteuttavana käsiparina. Avustajien tehtävä on tukea ja auttaa sekä kannustaa tehtävissä, joita teemme. Minun tehtäväni on esitellä asia innostavasti ja mukaansatempaavasti, ammattitaitoisesti ja selkeästi, mitä haluan osallistujien tekevän. Erityisesti haluan olla kannustava ja kohtaava, sillä sillä tavoin mielikuvitus houkutellaan esiin. Mielikuvitus tarvitsee rohkeuden toiseen käteensä ja turvan toiseen. On uskallettava olla oma itsensä ja kohdattava kaikki juuri sellaisina kuin he ovat, sillä luontevalla kohtaamisella on valtava voima!
Tytti Luoma Humakista piti päivän päätteeksi tietoiskun kielellisestä saavutettavuudesta, joka onkin tärkeä asia kehitysvammaisen ja ihan kaikkien kirjastonkäytön onnistumisessa. Kielellisen saavutettavuuden lähtökohta on ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen kielellisestä taustasta huolimatta Kielelliseen saavutettavuuteen kuuluu, että asiakas on tietoinen kaikista saatavista palveluista., tulee ymmärretyksi ja saa tarvitsemaansa palvelua. Kielellinen saavutettavuus on tärkeää myös demokratian ja yhdenvertaisuuden kannalta. Kirjastoissa on syytä pohtia, suunnitellaanko palveluja ja tiedotetaanko vain rajalliselle kohderyhmälle vai kaikille ja miten erityisryhmät otetaan huomioon. Onko esimerkiksi opasteissa huomioitu, että kaikille ei ole helppo ymmärtää tekstimuotoista informaatiota, voitaissinko asiaa selkeyttää kuvilla tai videoilla? Kielellinen saavutettavuus on otettava huomioon myös osallisuuden ja osallistamisen yhteydessä.
Linkkejä:
Syrjämäki, Laura (2019) Kehitysvammaiset Seinäjoen kirjaston erityisasiakkaina ja kirjaston heille tarjoamat palvelut https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902021870
Papunet – selkeän saavutettavan viestinnän tieto ja materiaalipankki https://papunet.net/
Mikä ihmeen kielellinen saavutettavuus? https://ydinasia.humak.fi/blogit/mika-ihmeen-kielellinen-saavutettavuus/
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran keväällä 2022.
