Kirjastofillarointia Uudellamaalla – järjestäjän näkökulmasta

Kirjastofillarointia Uudellamaalla – järjestäjän näkökulmasta

 

Idea

Mitä saadaan, kun yhdistetään kiinnostus kirjastoihin ja pyöräilyyn? Tietenkin Cycling for libraries – suomeksi tällä kertaa kirjastofillarointi. Kirjastot ja pyöräily sopivat hyvin yhteen, molempiin liittyvät samat ekologiset periaatteet. Näin ajattelivat myös alkuperäisen Cycling for libraries -idean kehittelijät IFLA-konferenssissa Göteborgissa vuonna 2010. Ensimmäinen Cycling for libraries -kiertue järjestettiin vuonna 2011, ja siihen osallistui noin sata kirjastolaista 15 maasta.  Näitä sadan hengen kiertueita on järjestetty viisi kertaa, mutta aate on levinnyt tehokkaasti, ja lukuisia pienempiä paikallisia tapahtumia on järjestetty eri puolilla Europpaa ja Pohjois-Amerikkaa. Suomessa on aikaisemmin järjestetty kaksi kirjastopyöräilyä vuonna 2011: Hyppää Kyytiin! Kymenlaaksossa sekä Seinäjoki-Vaasa-kirjastopyöräily.

Allekirjoittaneelle  pyöräily on aina ollut luonteva tapa siirtyä paikasta toiseen: kotiseudullani Oulussa pyöräily on lähes yhtä yleistä kuin Tanskassa tai Hollannissa. Viime vuosina olen harrastanut paljon myös pitkän matkan pyöräilyä. Cycling for librariesiin olen osallistunut kolme kertaa; lisäksi paikallisiin kiertueisiin Valko-Venäjällä ja Ranskassa. Kun aloitin nykyisen työni Porvoon AKEssa eli alueellisessa kehittämistehtävässä, ajattelin heti, että kirjastofillarointi sopisi hyvin tähän tehtävään. Kun sain houkuteltua kolleganikin mukaan, päätimme järjestää kirjastofillaroinnin Uudenmaan kirjastolaisille. Myös Lahden AKE innostui ideasta, ja lähtöpaikaksi valikoitui luontevasti Lahti mm. hyvien kulkuyhteyksiensä ja hienon kirjastonsa ansiosta.

 

Reitti

Porvoon AKElaisina halusimme tietysti, että reitti kulkee Porvoon kautta. Niinpä ensimmäisen päivän teemaksi muodostui Porvoonjoki, joka virtaa Lahden tienoilta Porvooseen. Seurailimme Porvoonjokea reittiä Orimattila, Pukkila ja Askola. Mukavia maalaismaisemia ja kirjastoja.

Halusimme mukaan myös vanhoja kulttuurimaisemia. Toisena päivänä pyöräilimme vanhaa Kuninkaantietä pitkin Nikkilään, jossa on hienosti uudistettu Sipoon pääkirjasto. Päivän päätteeksi päädyimme Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan; ja saimme myös liottaa pyöräilyn ja helteen aiheuttamaa hikeä Tuusulanjärvessä ja Seurakuntaopiston rantasaunassa.

Kolmantena päivänä ajoimme kolmen Helmet-alueen kaupungin kautta ja vierailimme kolmessa hienossa kirjastossa: Myyrmäessä, Sellossa ja Oodissa. Oodi oli tarpeeksi juhlava päätepiste.

 

Järjestelyt

Aikataulujen viilailu osoittautui järjestäjän kannalta haasteelliseksi tehtäväksi. Kuinka kauan kestää pyöräily paikkakunnalta toiselle? Kuinka kauan täytyy varata aikaa vierailuille? Ruokailuille?

Opetus tästä ensimmäisestä kiertueesta on, että mitä väljempi aikataulu on sitä parempi. Jää tilaa joustolle ja yllättäville tilanteille, joita aina voi sattua. Tällä kertaa ei onneksi sattunut suurempia viivytyksiä. Ensimmäisen päivän aikataulu oli ehkä liian tiukka, mutta kaksi muuta päivää jo rennompia.

 

Osallistujat

Halusimme pitää tämän ensimmäisen kokeilutapahtuman pienimuotoisena, niinpä emme markkinoineet sitä kovin voimallisesti. Ensimmäisen kirjastofillaroinnin osallistujamäärä oli loppujen lopuksi juuri sopiva; pääsimme etenemään joustavasti paikasta toiseen, ruokailuihin ei kulunut tuhottomasti aikaa, emmekä tarvinneet liikenteen pysäyttämistä ym., kuten suuremmissa tapahtumissa on tarvittu. Osallistujia oli yhteensä 23 kirjastolaista ja kirjaston ystävää Espoosta, Helsingistä, Lahdesta, Sipoosta, Järvenpäästä, Kouvolasta, Karkkilasta, Porvoosta, Turusta, Paimiosta, Kuopiosta ja Oulusta. Mukana myös kymmenen Cycling for libraries -konkaria.

 

Työaikaa vai ei?

Pyöräilyä työajalla? Voiko sellaista sallia? Tähän ei löytyne vastausta KVTES:sta, vaan jokainen esimies joutuu muotoilemaan siihen oman kantansa. Luulisi kuitenkin, että pyöräilemällä tehdyt kirjastovierailut ovat terveellisempiä kuin autoilla tehdyt. Tässäpä olisi työsarkaa, että saisimme kirjastofillaroinnin osaksi normaalia tyhy-toimintaa.

 

Keltaliivit

– Keltaliiviset valtasivat Etelä-Suomen kadut – Lahdesta alkanut kirjastofillarointi sisältää 180 kilometriä ja 10 kirjastoa kolmessa päivässä, otsikoi Etelä-Suomen Sanomat 17.6.2019
– Oletteko te niitä keltaliivejä? kuului ohikulkijan kysymys Myyrmäessä.
Keltainen huomioliivi logoineen kuuluu olennaisena osana Cycling for librariesin konseptiin. Niitä on käytetty alusta asti jo ennen Ranskan keltaliivejä. Tarkoituksena on herättää autoilijoiden ja muiden ohikulkijoiden huomio. Keltainen liivi luo myös yhteenkuuluvuutta, kuulumme samaan porukkaan.

Eeva Rita-Kasari matkalla ukkoskuuron jälkeen (kuva: Lauri Holopainen)

Kirjastoista

Reitillemme osui pieniä, keskisuuria ja suuria kuntia ja niiden kirjastoja. Tuli jälleen kerran selväksi, että Suomi on todellinen kirjastomaa.

Erikoisin kirjasto taisi olla Borgå Gymnasiumin vanha kirjasto, johon vierailu järjestyi ylimääräisenä bonuksena. Kirjastonhoitaja Stefan Hagman esitteli kirjastohelmeään historianopettajan asiantuntemuksella ja innolla. Kirjasto on kirjastohistoriallisesti ainutlaatuinen kokoelma käsikirjoituksia, karttoja, inkunaabeleita ja kirjaharvinaisuuksia. Se on auki sopimuksen mukaan ja on ehdottomasti vierailun arvoinen.

Pienten kuntien helmi on Pukkilan kirjasto: kunnassa on vain vajaa 2000 asukasta, mutta todella hieno ja viihtyisä kirjastotila. Pukkilan ja Myrskylän kunnat ovat yhdistäneet kirjastolaitoksen, joten sama henkilökunta hoitaa molempien kuntien palvelut. Saimme tuoreeltaan onnitella Päivi-Tuulikki Rossia, jonka titteli oli vaihtunut kirjastonhoitajasta kirjastonjohtajaksi.

Askolan Vakkolassa vierailimme kirjaston sijasta Johannes Linnankosken nuoruudenkodissa, jota esitteli Askolan kulttuuritarjonnasta vastaava Keth Strömdahl. Saimme kuulla mm. vuonna 1800 tapahtuneesta murhasta, jota Johannes Linnankoski käytti aihiona kirjoittaessaan Taistelu Heikkilän talossa -novellia. Linnankosken syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta, ja Askolassa sitä juhlistetaan monin tavoin, esimerkiksi kahvikutsuilla ja virkkaamalla Laulu tulipunaisesta kukasta -aiheista kirjallisuuspeittoa. Kävimme myös  kahvilla läheisessä Taidekahvila Terehtöörissä. Onneksemme reissun ainoa sade- ja ukkoskuuro sattui samaan aikaan, joten meillä oli kotoisa paikka odotella sään selkiämistä ennen Porvooseen lähtöä.

Vierailukohteinamme oli myös monta uuden kuosin saanutta kirjastoa: Lahden, Orimattilan, Sipoon ja Myyrmäen kirjastoja on remontoitu viime vuosina. Kaikkia niitä yhdistää valoisuus, selkeys ja viihtyisyys. Myös Porvoon pääkirjastossa suunnitellaan tilojen uudistusta.

Vaikka kirjastot muistuttavat toisiaan, kaikissa on kuitenkin jotain omaa: Orimattilassa Aki Kaurismäki -kokoelma, Keravalla runsaasti erilaisia tapahtumia julkkiksineen, Tuusulassa kirjastopyörä. Lahden kirjasto on todellinen kirjastolaisen ideoiden aarrearkku: podcasteja, sanataideohjausta, koodausta, aikuisten lukudiplomeja, aARre-tiedonhakupeli…

Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, jossa naapureina ovat myös taidemuseo ja elokuvateatteri. Ulkoseinää koristaa hieno Suomen suurikokoisin julkiseen rakennukseen maalattu This is it -muraali.

Tuusulan pääkirjasto ja sen ihana henkilökunta tuli erityisen tutuksi, koska vietimme siellä retkemme toisen yön. Rauhallista oli, ja tarjolla erityisen hyvää iltalukemista.

Kirjastokunta Espoon kirjastot ovat huippua; tällä kertaa vierailimme Sellossa. Sen valittuja paloja esittelivät Juha Kortesluoma ja Lauri Holopainen, jotka olivat mukana myös fillaroimassa. Saimme kuulla ja nähdä mm. Espoossa alkunsa saanutta pajatoimintaa; siinä ideana on mm. asiakkaiden kanssa yhdessä oppiminen. Yksi erikoisuus on myös jaminurkka, jossa on järjestetty mm. ukulelejameja. Myös polkupyörien itsehuoltopiste ilahdutti.

Oodi on oma lukunsa. Tällä kertaa astuimme sisään pyöräilijöille sopivasti WC:seen johtaneen ”salaoven” kautta jätettyämme ensin fillarit jonnekin talon uumeniin. Päätöstilaisuus pidettiin Kuutiossa, jota esitteli Urpo Nylander, Cycling for libraries -järjestäjäkonkari hänkin. Kuulimme myös hänen muistojaan eri reissuilta. Lopuksi Oodissa työskentelevät kirjastofillaroijat Eeva Rita-Kasari ja Jaakko Snicker veivät meidät kierrokselle Oodiin. Näimme mm., miten robotti lajitteli kirjoja eri laatikoihin. On se tekoäly hienoa!

 

Näkyvyys

Pääsimme pariin paikallislehteen. Etelä-Suomen Sanomat ja Uusimaa (Vihtori Peltosen eli Johannes Linnankosken perustama lehti) julkaisivat suurimmat jutut. Myös Yle Östnyland kävi haastattelemassa Porvoon vanhassa kaupungissa. Kirjastotkin saivat samalla myönteistä julkisuutta.

Maalaismaanteillä häiritsimme lähinnä autoilijoita, mutta Kehä III:sen ylitettyämme myös jotkut ohikulkijat huomioivat meidät. Tätä kannattaisi jatkossa hyödyntää enemmänkin.

 

Teemana jakamistalous

Ensimmäisen kirjastofillaroinnin teemana oli jakamis- ja kiertotalouden edistäminen, mihin kuuluu myös ideoiden jakaminen kirjastolaisten kesken. Sitä toivottavasti tapahtuikin runsaasti. Vierailukohteenamme piti olla myös Keravalla sijaitseva kiertotalouskeskus Jalotus, mutta se jäi nyt aikataulullisten syiden takia näkemättä.

 

Kehitettävää

Jatkossa kannattaisi panostaa vielä enemmän tiedottamiseen ja markkinointiin. Kirjastovierailuiden yhteyteen voisi kehitellä erilaisia tapahtumia, esim. kirjastopyörien kanssa. Tällä kertaa mukanamme oli hetken aikaa Tuusulan kirjastopyörä, mutta sen ja kulkueemme näki valitettavan harva ohikulkija.

Olisi mahtavaa, jos kirjastofillaroinnista tulisi Suomeen jokavuotinen tapahtuma. Järjestäjinä voisivat olla eri AKE-kirjastot vuorollaan. Teemoja voisi miettiä tarkemmin.
Pyöräilyviikko on 3.5.-12.5., voisiko se olla myös kirjastofillaroinnin ajankohta?

Lue lisää Cycling for libraries -tapahtumista: http://www.cyclingforlibraries.org

 

Järjestäjätiimi

Lopuksi kiitos kaikille ensimmäisen kirjastofillaroinnin reitin ja ohjelman suunnitteluun, kirjastovierailuiden järjestelyihin sekä huoltotoimiin osallistuneille:
Anne Suvanto (Porvoo)
Eeva Rita-Kasari (Helsinki)
Paula Niemi (Järvenpää)
Lauri Holopainen (Espoo)
Christer Skog (Kouvola)
Inka Jousea (Lahti)
Hanna Pitkänen (Lahti)
Hanna Huovinen (Lahti)
Jaakko Snicker (Helsinki)
Juha Kortesluoma (Espoo)
Jan Nyström (Porvoo)
Raimo Ylimys (Porvoo)

sekä

Leila Juusola
leila.juusola@porvoo.fi