TikTok koukuttaa ja algoritmi vie
AKE Porvoon lokakuun somekoulutuksessa tutustuttiin TikTokin perusteisiin. Mikä on tämä kumma sovellus, joka koukuttaa niin nuoria kuin entistä enemmän aikuisiakin käyttäjiä?
Aami-Kollektiivin Ulla Lehtinen johdatteli TikTokin saloihin. Lehtinen pitää suosittua @tarinannuppuja TikTok-tiliä, joka on kerännyt miltei 14 000 seuraajaa. Lyhytvideoiden nopea kerrontatyyli imaisee mukaansa ja koukuttaa käyttäjänsä. TikTokin algoritmi oppii nopeasti ja tarjoaa käyttäjää miellyttäviä sisältöjä. Kirjastoammattilaisen näkökulmasta todella huolestuttavalta kuulostaa se, että 40 % nuorista tekee tiedonhakuja somekanavien eikä esimerkiksi Googlen kautta. Vaikka kaikki maailman tieto on klikkauksen päässä, elinpiiri ja tietous asioista supistuu.
Lehtinen nosti esiin myös omia kantojaan siitä, miten kirjasto voisi näkyä ja tarjota sisältöjään ja ammattituntemustaan TikTokissa. Kirjaston rooli kirjallisuuden ja kirjavinkkien levittäjänä nousi vahvasti esille. Lehtinen kertoi itse saaneensa paljon kyselyitä tyyliin, mitä suosittelisit 11-vuotiaalle pojalle, joka tykkää jalkapallosta. Kirjaston ammattitaitoinen sisältöosaava henkilökunta osaisi varmasti asiantuntevammin tällaisiin kyselyihin vastata. Puheenvuorossa viitattiin myös mediassa puituun tietoturvauhkiin TikTokin käyttöön liittyen. Lehtisen mukaan esimerkiksi poliisihallinto on linjannut, että TikTokissa olemisessa on enemmän hyötyä kuin haittaa, joten sen käyttöä jatketaan ja siellä on hyvä näkyä.
Kysymykseen kuinka usein TikTokiin pitäisi sisältöä tuottaa, vastaus on mahdollisimman paljon. Näen jo mielessäni, kuinka kirjasto x palkkaa riveihinsä nimikkeellä tiktokkaaja uuden henkilökunnan jäsenen, joka tuuttaa nettiin kolme videota päivässä. Ei ehkä sittenkään ihan utopistinen ajatus? Nimittäin koulutuspäivän aikana kävi todellakin selväksi, että TikTok on se somekanava, jossa nuoria voi OIKEASTI tavoittaa ja heidän kanssaan kommunikoida.
Mutta ne ainaiset resurssit! Miten tätä ehditään sitten kirjastossa harrastaa? Hyvin erilaisilla tavoilla kuten esimerkeistä selvisi. Suvi Pasanen Tuusulan kirjastosta kertoi, että heillä on sitoutettu koko henkilökunta tekemään somea ja vuorot kiertävät eri osastoilla. TikTokin suhteen vapaaehtoisia on ollut hieman vähemmän. Lahdessa TikTok on käytännössä yhden ihmisen harteilla. Työajan varaaminen, tekniikan opettelu, trendien seuraaminen – kaikki vie aikaa ja somea kannattaa tehdä suunnitelmallisesti. Tuusulasta vinkattiin myös, että kannattaa miettiä, ketkä ovat tilin kasvot. Omilla kasvoilla videoilla esiintymistä moni voi alkuun vierastaa. Mutta on oltava valmis myös hupsutteluun ja heittäytymiseen. Kuulostaa aika mukavalta ja kirjastotyön stereotypioita rikkovalta tekemiseltä!
Lahden TikTok @lahtikirjasto on kerännyt yli 1000 seuraajaa, mikä mahdollistaa myös TikTok Liven pitämisen. Liven aikana osallistujat voivat myös suoraan kysellä mieltään askarruttavia kysymyksiä. Krista Tuominen Lahdesta kertoi myös jännittävän esimerkin, miten kirjastossa olleet nuoret kuvasivat hyvin äänekkäästi omaa TikTok-videota ja älämölöön puuttumalla heidät saatiin hoksautettua kirjaston TikTokin seuraajiksi. Yllättävä koukku!
En tiedä, kuinka moni kirjasto alkoi koulutuksen jälkeen suunnitella ottavansa TikTokin käyttöön. On jotenkin kauhistuttava ajatus, että ensimmäisestä parista sekunnista on kiinni, katsotaanko videota ylipäätään. Monitahoinen keskittymisvaikeus ei tällä touhulla ainakaan parane. Mutta jos tällä tavoitetaan uusia kirjastonkäyttäjiä ja erityisesti nuoria, onko se kaiken vaivan arvoista? Olkoon tietoturva ja tavoitettavuus kaikille TikTokiin syöksyneille jatkossakin armollinen.
Elina
