Tammikuun KEHU-lukupiirissä ollaan ilmastonmuutoksen asialla. Aiheeseen johdattaa ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen Greenpeacelta. Kosonen on ollut myös mukana suunnittelemassa alkuvuodesta starttaavaa suuren suosion saavuttanutta Ilmastolukupiiri-kampanjaa kirjastoissa.

Kirjastoseura on myös linjannut yhtenä tärkeänä tavoitteena seuraaville vuosille kirjastojen roolin vahvistamisen ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastoasiaan pureuduttiin jo viime kevään Kirjastolehdessä ja asiaan otti kantaa myös Tallinnan lähikirjaston johtaja Kristel Palk Virosta: ”Me taistelemme tiedolla. Ihmisten on voitava tulla kirjastoon varmoina siitä, että meillä on tarjota heille tutkimuksiin perustuvaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Lisäksi on tarjottava selviytymiskeinoja. On monia tapoja elää kestävää elämää ja luoda kestävää yhteiskuntaa, ja meidän on kerrottava niistä.” Lue koko artikkeli >tästä linkistä.

Kansainvälinen kirjastoalan kattojärjestö IFLA ja sen Environment, Sustainability and Libraries Special Interest Group kertoo 10 syytä, miksi ympäristötietoisuus pitäisi ottaa huomioon myös kirjastoissa. Tutustu asiaan >tästä linkistä.

Tekniikan maailma käy läpi mitä ilmastonmuutoksesta on kirjoitettu vuosikymmenien varrella, lue ainakin >yleiskatsaus.

Tietokirjojen ohella kaunokirjallisuudella on rooli siinä, miten ilmastonmuutos ymmärretään. Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Aino Frilander pohtii kaunokirjallisuuden roolia ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden ja yhteiskunnallisten muutosten sanoittajina >kirja-arvostelussaan Jenny Offillin kirjasta Ilmastoja (HS 12.10.2020).

Aineistolistaa täydennetään tarvittaessa. Voit tulla mukaan, vaikket olisi lukenut riviäkään.

Klikkaa itsesi mukaan KEHU-lukupiiriin perjantaina 15.1. klo 14 >tästä linkistä.

Lisätietoja tästä lukupiiristä antaa Elina Karioja.