Digitalisaatio – Uhka vai mahdollisuus?

Digitalisaatio – Uhka vai mahdollisuus?

Kirjastot ovat yksi suurimpia esidigitaalisen ajan oppimisen ja osallisuuden innovaatioita. Varsinkin kirjastoalan ulkopuoliset tarkkailijat käsittävät usein digitalisaation uhaksi kirjastoille. Kirjastot itse kuitenkin ovat alusta asti pyrkineet hyödyntämään digitalisaatiota vipuvoimana oman tehtävänsä suorittamisessa. Jo viime vuosisadalla vakiintuneet atk-pohjainen lainauksenvalvonta ja luettelointi, sekä verkkokirjastot ovat asioita, joita ilman kirjastoja ei enää voi kuvitella.

Kun kirjastotieteen isäksikin mainittu S.R. Ranganathan vuonna 1931 kirjassaan The Five Laws of Library Science julkaisi  kuuluisat viisi kirjastotieteen lakiaan, oli kirjastoilla selkeä missio tiedon välttäjinä painettujen kirjojen avulla. Ovatko lait yhä ajankohtaisia meillä Uudellamaalla, kun kirjastojen toimintaympäristö ja tehtävät ovat digitalisaation myötä muuttuneet. Miten digitalisaatio edistää niiden toteutumista? Tässä muutamia mieleen juolahtaneita esimerkkitapauksia:

Ensimmäinen laki. Kirjat ovat käyttöä varten: Ensimmäinen laki kannustaa tuomaan tietosisällöt käyttäjien ulottuville. Verkkokirjastot ja mahdollisuus varata tarvitsemaansa aineistoa ja saada se toimitetuksi omaan kirjastoonsa tuo aineistot uudella tavalla kaikkien ulottuville.  Tekoälyn avulla voidaan edistää että kirjat ovat käytössä eivätkä loju kuljetuslaatikoissa tai hyllyissä lainaamatta, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto on asentamassa älykästä kellutusjärjestelmää, joka kirjastojärjestelmästä saatavaa dataa hyödyntämällä varmistaa että lähikirjastoissa on käyttäjiä tarpeiden mukaiset kokoelmat.

Toinen laki. Jokaiselle lukijalle kirja: Vantaan kaupunginkirjaston yhdessä VTT.n kanssa kehittämä koneoppimista hyödyntävä Suosittelija-palvelu on kehitetty antamaan yksilöllisiä lukuvinkkejä. Anonymisoidusta lainaajadatasta ammentava Suosittelija osaa yhdistää tietyntyyppisen lainaajan tiettyyn kirjaan. Taskukirjasto-sovelluksen avulla suosittelijaa voi hyödyntää omassa mobiililaitteessaan. Digitaalisuus tuo uudella tavalla sisällöt myös myös niiden ulottuville, jotka eivät voi käyttää kirjaa perinteisellä tavalla. Uudenmaan yleisten kirjastojen kautta voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi ja hyödyntää sähköisessä muodossa olevaa saavutettavaa kirjallisuutta.

On myös tärkeää avustaa niitä, joilta puuttuu pääsy digitaalisiin sisältöihin ja tarjota digitaalisten palvelujen ja laitteiden käytön opastusta kirjastoissa, sekä kirjastojen omana työnä ja yhteistyökumppaneiden kanssa.  Ovathan digitaidot nykyisiin lukutaitoon verrattava demokraattisen yhteiskunnaan toimintaan osallistumisen edellytys.

Kolmas laki. Jokaiselle kirjalle lukija: Kirjaston on jatkuvasti helpotettava käyttäjien pääsyä tiedon ja kulttuuristen sisältöjen äärelle. E-kirjat, -lehdet, musiikki,,elokuvat ja muut verkon kautta ehkä suoraan verkkokirjaston kautta löytyvät palvelut ovat nykyään käyttäjien itsestäänselvä vaatimus. Sisältöjen esille tuomiseen keskitetyt verkkopalvelut kuten Kirjasampo, ovat yksittäisille kirjastoille ja kirjaston käyttäjille verraton apuväline. Kirjastojen yhteistyö sähköisten aineistojen hankinnassa on välttämätöntä ja yleisten kirjastojen konsortion yhteisten hankintojen avulla myös pienet kunnat voivat tarjota sähköistä materiaalia kaikille. Yhteinen valtakunnallinen e-kirjasto on vielä tulevaisuudessa, mutta saapuessaan avohyllyjen käyttöön ottoon verrattava uudistus

Neljäs laki. Säästä lukijan aikaa: Uudenmaan kunnista jo valtaosassa on omatoimikirjasto ja omatoimitunnit edustavat jo kahtakymmentä prosenttia kirjaston aukiolotunneista (yleisten kirjastojen tilastot 2017) Pienet kirjastot, joiden aukioloaika on ennen ollut hyvin rajattua voivat omatoimikirjastolla tavoittaa aivan uusia käyttäjäryhmiä. Omatoimimahdollisuuden tarjoaminen lisää kirjaston vaikuttavuutta ja on resurssien viisasta hyödyntämistä. Mikään oikotie säästöihin se ei kuitenkaan saa olla. Tuottavin kirjastoissa tehty työ ei liity lainauksenvalvontaan, vaan monipuoliseen lukemisen edistämiseen, sitä on mahdoton automatisoida

Viides laki. Kirjasto on kasvava organismi: oppimisen, harrastamisen, työskentelyn ja kansalaistoiminnan tilojen tarjoaminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen ovat asioita, joita kirjastot ovat aina tehneet, nyt ne on myös huomioitu lainsäädännön tasolla kirjaston tehtävinä. Kirjastossa on nykyään myös mahdollista muodostaa tietoa oman ja yhteisöllisen tekemisen kautta esimerkiksi erilaisessa pajatoiminnassa. Ihmisten tuominen yhteen ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa, on tärkeää ihmisyyden säilyttämiseksi digitaalisen transformaation myllerryksessä. Kirjasto on tähän oiva paikka puolueettomana matalan kynnyksen tilana.

Jatkuvan osaamisen kehittämisen ja innovoinnin pitää olla kirjastotoiminnan ytimessä. Siksi tarvitsemme välineitä hyvien käytäntöjen jakamiseen, vertaisoppimiseen ja yhdessä kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen pitää etsiä uomia perinteisten täydennyskoulutuspäivien ulkopuolelta. Kaikkein tehokkain oppiminen tapahtuu arjen työssä yhteisiä haasteita kollegojen ja kirjaston käyttäjien kanssa ratkoen. Luottamus, rohkeus ja kokeilujen salliminen varmistaa, että kirjasto kasvaa ja pysyy mukana käyttäjien arjessa myös vauhdilla digitalisoituvassa maailmassa.

Jan Nyström

jan.nystrom@porvoo.fi, 040 596 0592

 

2 Comments
  • Mikael Böök
    Posted at 08:58h, 15 helmikuun Vastaa

    Yllä oleva kirjoitus yllätti myönteisesti. Ensinnäkin koska lempparikirjastofilosofi Ranganathan on siinä keskeisesessä osassa jäsentämässä ajatuksia kirjaston tehtävistä. Toiseksi, se, että joku yrittää soveltaa Ranganathanin lakeja nykyiseen digiympäristöön näinkin johdonmukaisesti ei ehkä ole aivan normaalia eli tavallista (tässä kuitenkin toinen esimerkki: http://www.edizioniartemisia.fi/ebooks/mb/biblioteksaktivisten/html/biblioteksaktivisten.html#909 ) Lisäksi se sisälsi uutta tietoa, ainakin allekirjoittaneelle, kuten tuosta ”kellutusjärjestelmästä”, joka otetaaan (tai on ehkä jo otettu?) käyttöön Helmet-kirjastoissa.
    Miksi kirjoitukselta puuttuu henkilökohtainen allekirjoitus, se jäi miettimään.

  • Jan
    Posted at 13:10h, 15 helmikuun Vastaa

    Kiitos! Ranganathanin lakien soveltaminen, päivittäminen ja täydentäminen ei tosiaan ole mikään kovin originelli idea. Wikipedia listaa muutamia https://en.wikipedia.org/wiki/Five_laws_of_library_science#Variants Tuo sinunkin kirjassasi esiin nostama on hyvin mielenkiintoinen. Varmaankin erittäin vaikutusvaltaisilla ideoilla on se ominaisuus että niitä mielellään käytetään, niin kuin osuvasti sanoit, jäsentämään ajattelua. Virva Nousiainen_Hiiri oli 15.11 koulutuspäivässämme kertomassa Helsingin kellutuksen tueksi hankkimasta IMMS järjestelmästä, johon tuossa viittasin, Aineistopankistamme https://uudenmaankirjastot.fi/aineistopankki/koulutusaineistot/ löytyy enemmän tietoa. Kirjoittajan puumerkki lisättiin tähän.

Post A Comment