Aineeton pääoma kirjaston kehittämisen näkökulmana

Ihmisiä tietokoneiden ääressä, yksi opastaa toista.

Aineeton pääoma kirjaston kehittämisen näkökulmana

Kirjastohenkilökunnan osaamisen ja kirjastojen välisen yhteistyön kehittäminen on kirjastolaissa alueellisen kehittämistehtävän tehtäväkenttää. Niiden pariin kehittämistoiminta onkin luontevasti kanavoitunut. Kahden vuoden kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että alueellisen kehittämistehtävän puitteissa harjoitettu verkostomainen vertaiskehittäminen on ollut toimiva konsepti.

Olen usein pohtinut, mikä olisi sopiva viitekehys tarkastella AKE-toimintaa kokonaisuudessaan ja erityisesti mistä löytyisi hyviä työkaluja  toiminnan suunnitteluun ja sen tuloksellisuuden arviointiin. Niin kehittämistoiminnan, osaamisen kehittämisen kuin tietämyksenhallinnankin kirjallisuudesta löytyy hyviä resursseja AKE-toimintaan. Alueellinen kehittämistehtävä on vielä instituutiona lapsenkengissään, joten luonnollisesti myös toiminnan suunnittelu, arviointi ja johtaminenkin hakevat vielä muotojaan.  On hyvä pitää silmät auki erilaisille näkökulmille.

Näkökulma kirjaston kehittämiseen

Osana tietojohtamisen opintojani Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa minulle tarjoutui hiljattain mahdollisuus ottaa aivan uusi näkökulma kirjaston kehittämiseen. Opiskelijaryhmämme[1] tehtävänä oli suorittaa tietopääoman analyysi kohdeorganisaatiollemme Helsingin kaupunginkirjastolle. Tietopääomalla tai aineettomalla pääomalla tarkoitetaan aineettomia resursseja, joita organisaatio hyödyntää arvoa luovissa käytännöissään.  Haastattelimme viittä erilaisissa tehtävissä ja eri toimipisteissä työskentelevää kirjastoammattilaista. Haastatteluissa kartoitimme ensin, mikä koettiin kirjaston perustehtäväksi ja keskeiseksi arvolupaukseksi. Tämän jälkeen siirryttiin keskustelemaan ydinkompetensseista, siitä missä kirjaston on oltava erityisen hyvä arvolupauksen täyttämiseksi. Lopuksi siirryimme tunnistamaan niitä keskeisiä resursseja, jotka vaikuttavat ydinkompetenssien taustalla. Arvonluonnin taustalla on sekä fyysisiä, taloudellisia että aineettomia resursseja. Tietoyhteiskunnassa aineettomien resurssien merkitys on ratkaiseva ja saimme havaita, että tämä pätee erittäin hyvin myös kirjastossa

Aineeton pääoma

Aineettomat resurssit jaetaan usein inhimilliseen, suhde- ja rakennepääomaan. Inhimilliseen pääomaan kuuluviksi katsotaan osaamisen, hiljaisen tiedon, koulutuksen ja asenteiden kaltaiset henkilöön liittyvät resurssit. Suhdepääomalla tarkoitetaan suhteita asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, imagoa ja brändiä. Rakennepääomaan katsotaan kuuluvan organisaation kulttuuri, arvot ja ilmapiiri, organisaation hallussa oleva dokumentoitu tieto, prosessit ja järjestelmät sekä patentit ja immateriaalioikeudet.

Palveluosaaminen keskiössä

Pyysimme haastateltavia pohtimaan kirjaston perustehtävää, siinä vaadittavia ydinkompetensseja sekä tärkeimpiä aineettomia ja muita resursseja ja niiden yhteyksiä toisiinsa. Kirjastoalan ulkopuolelta tulleille opiskelijatovereilleni tuli jossain määrin yllätyksenä nykyaikaisen kirjastotyön vaatima monialainen osaaminen ja jopa tätä enemmän kirjastolaisten yhteisesti jakamien arvojen vahvuus. Haastateltavien vastauksista välittyi kuva organisaation olemassaolon tarkoituksesta, jossa keskeistä on tarjota kaikille tasavertainen pääsy tiedon ja kulttuurin pariin. Myös demokratian ja sivistyksen edistäminen sekä hyvän elämän mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille tulivat vahvasti esiin.

Onkin luonnollista, että tältä pohjalta hyvä asiakaspalvelu nousi esiin aivan keskeisenä asiana kirjastossa. Tärkeimpänä inhimillisen pääomaan luettavana resurssina tunnistettiin asiakaspalveluosaaminen, joka voitiin edelleen jakaa kirjastoalan substanssiosaamiseen ja yleiseen asiakaspalveluosaamiseen. Kirjastoalan substanssiosaamisessa korostui aineiston ja kirjaston muiden palvelujen tuntemus sekä muun muassa digiosaaminen ja pedagoginen osaaminen. Yleisessä asiakaspalveluosaamisessa korostuivat erilaisten kirjastonkäyttäjien tasa-arvoinen ja erilaisia tarpeita ymmärtävä ennakkoluuloton kohtaaminen ja opastamistaito.

Viiden tärkeimmäksi tunnustetun aineettoman resurssin joukkoon nousivat myös verkostojen hallinta ja suhteet asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Myös kirjaston erittäin hyvä brändi koettiin tärkeäksi resurssiksi. Verkostojen hallinta ja sidosryhmäsuhteet koettiin myös alueeksi, jossa on eniten kehitettävää nykytilaan nähden. Kirjaston arvonluonti tapahtuu nykyään yhdessä kunnan muiden viranomaistoimijoiden, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa. Kirjasto ole erillinen saareke. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kirjaston käyttäjien sosiaalipalveluiden tarpeet ilmenevät yhä useimmin kirjastossa ja vaativat moniammatillista kohtaamista. Rakennepääomaan kuuluvat jaetut arvot: suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koettiin tärkeinä palveluilmapiiriä määrittävinä tekijöinä. Kirjastojärjestelmä ja logistiikkajärjestelmä olivat tärkeää rakenteellista pääomaa kuten myös itseohjautuvuus työn organisoinnin periaatteena.

Mittaaminen ja kehittäminen

Pohdimme myös suorituskykykysymyksiä, joilla voitaisiin saada käsitys, millä tolalla kriittiset resurssit kirjastossa ovat. Lisäksi pohdimme indikaattoreita, joita voitaisiin käyttää resurssien mittaamiseen, mieluiten jo valmiina saatavissa olevan tiedon perusteella. Esimerkiksi asiakaspalveluosaamista voidaan kartoittaa asiakaspalvelukyselyillä. Prosessien toimivuutta esimerkiksi sillä, miten kauan asiakas saa odottaa varaamaansa aineistoa.  Kun tärkeimmät aineettomat resurssit ja niiden vuorovaikutuksen merkitys organisaation arvonluonnille on tunnistettu, voidaan kehittää keinoja niiden mittaamiseen ja kehittämiseen. Aineettomien resurssien nykytilan ja tärkeyden vertailu antaa arvokasta osviittaa siitä, mihin suuntaan kehittämisen panoksia tulisi laittaa.

Arvonluonti kirjastossa

Aineettoman pääoman käsitettä voidaan kritisoida moniulotteisten sosiaalisten käytäntöjen ja prosessien yksinkertaistamisesta ja esineellistämisestä. Sitä voidaan kritisoida myös julkisiin palveluihin sopeutumattomasta yksityisen sektorin näkökulmasta arvonluontiin. Aineettoman pääoman huomioiminen on kuitenkin ehdottomasti kannattavampaa kuin lyhytnäköinen keskittyminen yksinomaan tilinpäätöksessä näkyviin taloudellisiin resursseihin. Arvonluonnin, vaikuttavuuden ja aineettoman pääoman yhteyden tiedostaminen ja kommunikointi myös kirjastoasioista kunnassa päättäville voi olla keino laajentaa näkemystä kirjastosta fyysisistä tiloista ja kokoelmista sekä aukiolotunneista monipuoliseen osaamiseen, verkostoihin ja prosesseihin, joita hyvät kirjastopalvelut edellyttävät. Taloushallinnon ja -suunnittelun kehittäminen kunnassa niin että aineettoman pääoman panos otettaisiin paremmin huomioon voisi edistää palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä

Kehittämistehtävän kehittäminen

Alueelliselle kehittämistehtävälle aineettoman pääoman osatekijöiden tarkastelu dynaamisina, toinen toisiinsa vaikuttavina resursseina antaa eväitä ymmärtää riippuvuussuhteita sekä työkaluja kehittämistyön arviointiin ja suunnitteluun. Aineettoman pääoman tarkastelu niin kirjasto- kuin alueellisella tasolla ja pääoman systemaattinen kehittäminen voisi olla hyvä lähtökohta alueellisen kehittämistehtävän suunnittelulle ja arvioinnille. Tämä ei kuitenkaan ole mikään käden käänteessä toteuttava malli, vaan vaatii oleellisten aineettomien resurssien tunnistamista, mittaustapojen kehittämistä ja näiden resurssien kehittämiseen sitoutumista myös kunnilta.

Jan Nyström

Kirjallisuutta:

Enarvi, M., Luhtasaari, Nyström J, J Sipiläinen, S., Vormisto. A (2020) Tietopääoman analyysi: Case Helsingin kaupunginkirjasto

Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antola, J. (2005). Aineettoman pääoman johtaminen. Oitmäki: JTO-palvelut.

Kianto, A. (2007). What do we really mean by thedynamic dimension of intellectual capital? Int. J. Learning and Intellectual Capital 4, 4, 342-356.


[1] Professori Aino Kiannon vetämällä Tietopääoman strateginen johtaminen –kurssilla harjoitustyöryhmäämme kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Mikaela Enarvi,  Juha Luhtasaari, Sami Sipiläinen ja Annina Vormisto.

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.